Myllypuro-Seuran asukasillassa ma 23.3.2015 asukastalo Myllärillä oli tuttuun tapaan sali oli täynnä kiinnostuneita myllypurolaisia.

Kuva: Minna Suoknuuti

Myllypuro-Seuran puheenjohtaja Anja Malm avasi tilaisuuden todeten, että tänään katsotaan vähän pidemmälle tulevaisuuteen: millainen Myllypuro on meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme. Siihen liittyvät niin tonttivuokrat, täydennysrakentaminen kuin koko Helsingin yleiskaavakin.

Kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen kertoi, että Myllypurossakin on odotettavissa kaupungilta vuokrattujen tonttien vuokrankorotuksia, kun pääosa nykyisistä sopimuksista (38 kerrostalotonttia) päättyy vuonna 2025. Nykyisten laskentaperusteiden mukaan arvioitu vaikutus asumiskuluihin kerrostaloissa on ensimmäisenä vuonna noin 0,84 eur/huoneistoneliö/kk ja 10 vuoden siirtymäajan jälkeen noin 1,68 eur/huoneistöneliö/kk. Pientaloissa kustannusnousu on hieman suurempi.

Kaupungilla on selvitetty mahdollisuutta tarjota vuokratontti taloyhtiön ostettavaksi vuokrankorotuksen vaihtoehtona. Tämä edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä noin vuonna 2024. Taloyhtiöt voivat saada rahaa myös täydennysrakentamisesta tontille, mikäli asemakaava mahdollistaa sen. Tällöin uudisrakennukselle muodostetaan oma tontti ja samalla vanha tontti pienenee, mikä osaltaan vähentää kustannuksia jatkossa.

Myllypuron kaavoituksesta vastaava kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Anri Linden mainitsi, että Myllypuron täydennysrakentamisen periaatteet ovat parhaillaan valmistelussa. Myllypuroa hoitava asemakaava-arkkitehti Mikko Näveri esittäytyi tilaisuudessa ensi kertaa myllypurolaisille.

Kaupungin tavoitteena on tiivistää Myllypuroa, mutta mitään kivikaupunkia ei vehreästä lähiöstä olla tekemässä, sanoi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, joka kertoi myös nuoruusaikaisia muistojaan vierailuilta myllypurolaisten kaverien luona.

Helsinkiin odotetaan satojatuhansia uusia asukkaita lähivuosikymmenten aikana. Suuret satama- ja ratapiha-alueet on jo kohta käytetty. Parhaillaan valmisteltavassa yleiskaavassa tutkitaan kaikki mahdolliset paikat asuntojen ja työpaikkojen lisäämiseksi. Uutena ideana ovat kaupunkibulevardit nykyisten sisääntuloväylien päissä. Myllypuro-Seuran ehdotus myös Kehä I:n pään muuttamisesta tällaiseksi kaupunkibulevardiksi on siksi herättänyt myönteistä huomiota, kehui Sinnemäki.

Kaupunkisuunnitteluvirasto käsittelee kesän ajan yleiskaavan luonnokseen saamaansa palautetta ja tekee sen pohjalta uuden ehdotuksen syksyllä. Valtuusto päättänee uudesta yleiskaavasta vuonna 2016.

Myllypuro-Seura järjestää jatkossakin asukasiltoja ajankohtaisista teemoista. Ehdotuksia käsiteltäviksi aiheiksi ja kutsuttaviksi alustajiksi voi lähettää puheenjohtajalle sähköpostilla myllypuroseura@gmail.com.

Metropolia-ammattikorkeakoulun kampuksen rakentaminen saavutti merkittävän etapin, kun sen peruskivi muurattiin yhteistuumin la 24.9.2016 osana Myllypuro-päivän ohjelmaa.

Lue lisää tapahtumasta täältä.

Kuvassa opiskelijakunta METKA:n edustajat laskevat perustukseen muistolieriön, joka sisältää mm. päivän lehdet, Myllypuron luonnonvettä, Metropolian opetussuunnitelmia, talon piirustukset sekä karkkipussin.

Myllypuron kampus valmistuu vaiheittain 2018 alkaen. Sinne saapuu 6000 opiskelijaa ja 500 opettajaa sekä muuta henkilökunnan jäsentä. Heistä tulee osa myllypurolaista arkea ja osa asettuu tänne myös asumaan.

Tervetuloa Myllypuroon!

Kuva: Daniel Leiviskä/Helsingin kaupunki

Pitkään toiveissa ollut Alakivenpuiston täyttömäen maisemointi on valmistunut. Helsingin uusi kaupunkiympäristön toimiala järjestää avajaiset torstaina 31.8.2017 klo 16–20.30. Tilaisuudessa on mm. opastettuja kierroksia, jättisaippuakuplia, soppaa sekä esiintyy Stadin juhlaorkesteri. (Aiemmin ilmoitettu hevosajelu on peruuntunut, koska hevonen on sairastunut.) Tarkempi ohjelma täällä: https://www.facebook.com/events/1448710411887900

Kuva: Jouko Antere/Helsingin kaupunki

Tämä Helsingin uusin täyttömäki on hieno näköalapaikka ja samalla symboli menneiden vuosikymmenten virheiden korjaamiselle. Alakiventien päässä toimi vuosina 1954–62 kaatopaikka, joka suljettiin kun sieltä valui erilaisia aineita Mustapuron vesistöön aina Marjaniemen uimarannalle saakka. Myöhemmin vuonna 1976 paikalle rakennettiin kerrostaloja, nykynäkökulmasta käsittämättömästi, mutta aikanaan näin voitiin tehdä. Maaperän saastumisen vuoksi kuusi taloa purettiin kaupungin toimesta vuosina 2001–04. Maa-ainekset puhdistettiin ja koottiin savikuoren sisään täyttömäeksi. Mäen annettiin olla keskeneräisenä vuoteen 2013, jolloin alkoi uusien rivi- ja pienkerrostalojen rakentaminen puiston reunoille.  

Alakivenpuistosta järjestettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 2000. Sen voitti arkkitehti Mauri Korkka ehdotuksella ”Fluctuat nec mergitur” eli keikkuu muttei uppoa. Nykyinen maisemointi noudattelee soveltuvin osin tätä suunnitelmaa, joskin huvimajat ja kukkivat köynnökset on korvattu led-valaisimiin kiinnitettävillä kuviosabluunoilla, joita esitellään avajaisissa illan hämärtyessä.

Täyttömäki puistoineen ja varusteineen muodostaa uutta toiveikasta kaupunkitilaa hienolle paikalle Mustapuron laakson reunalle, Myllypuron liikuntapuiston yhteyteen. Se on jo nyt suosittu ulkoilukohde, pulkkamäki ja piknik-paikka.

Mitä tapahtumia mäen juurella voisikaan järjestää jatkossa?

Myllypuron perinteinen itsenäisyyspäivän juhla Myllypuron kirkossa to 6.12.2018 klo 14–15.30. Järjestää Lions Club Helsinki/Myllypuro ja Herttoniemen seurakunta. Tervetuloa!

Myllypuro-seuran aloite metrokorttelin kehittämisestä
Esitys pormestarin asukasillassa 1.2.2018

TIIVISTELMÄ

Myllypuron vetovoima on kasvussa mm. Metropolia-amk:n ja Verkkokauppa.comin myötä. Keskeinen metroaseman korttelin asemakaava vuodelta 2004 odottaa kuitenkin toteutumistaan. Täydennysrakentamista toivotaan Helsingin kasvavan asukasmäärän paineessa sekä esikaupunkikeskustojen kehittämiseksi.

Myllypuro-seura ehdottaa kerrosalan lisäämistä metrokorttelissa niin, että sinne voi sijoittua myös asumista sekä mm. pienyrityksiä, yksityisiä ja julkisia palveluita, liikuntaa, koulutusta sekä kellarikerrokseen varastotilaa sekä riittävästi pysäköintiä näille kuten vieressä Myllypuron ostarilla on jo tehty.

Taustalla on arkkitehdit Rudanko+Kankkusen 2017 esittelemä Tilamylly-konsepti sekä kaupungin uusi strategia, jossa korostetaan esikaupunkien solmukohtia. Hanke vahvistaa Metropolian myönteisiä aluevaikutuksia, Myllypuron elinvoimaisuutta ja koko itäisen Helsingin elinkeinoelämän edellytyksiä.

1. LÄHTÖKOHTIA

Myllypuron keskustan vetovoima kasvaa, kun Metropolia-ammattikorkeakoulu avaa ovensa. Kampuksen yhtenä tehtävänä on kiihdyttää myönteistä aluekehitystä vahvistamalla yritystoimintaa ja työpaikkamäärää sekä houkuttelevuutta asuinpaikkana. Tästä osoituksena jo onkin Verkkokauppa.comin suunnitteluvaraus. Vieressä on hyvät yksityiset ja julkiset palvelut. Saavutettavuus: metro, kehätie, bussit mm. 561 lentokentältä sekä tulevaisuudessa tiederatikka, jonka päätepysäkkiä on kaavailtu ostarin viereen entiselle Teboilille. Myös pyöräily ja jalankulku Myllypuron halki Orpaanportaalla erittäin miellyttävää.

Metroasema on äskettäin uusittu, mistä lämpimät kiitokset, mutta kortteli sen ympärillä ja yläpuolella vielä odottaa lähtömerkkiä. Voimassa oleva toimitilakaava vuodelta 2004 ei ole lähtenyt toteutumaan sellaisenaan. Kaupungin uusi strategia kertoo, että ajatukset solmukohtien kehittämisestä ovat tällä välin muuttuneet: Urbaani kaupunkitila nähdään vetovoimatekijänä myös esikaupungeissa. Siihen kuuluu mahdollisuus työskennellä ja harrastaa lähellä kotia, lyhyt matka kauppaan, kouluun ja kirjastoon jne. Yritykset haluavat löytää toimitiloja hyviltä paikoilta Itä-Helsingistä.

Myllypuro-seura kannattaakin ”sekakäyttöä” metrokorttelissa 🙂 eli toivomme yhä useampien toimintojen yhdistämistä tänne. Syksyllä Metropolia-amk:n Uusi Myllypuro -työpajassa oli esillä Tilamylly-konsepti, tekijänä arkkitehtitoimisto Rudanko+Kankkunen. Siinä on pienyritysten pop-up-tilaa mm. Metropolian yrityshautomosta syntyville start-upeille, katutason kontaktitila ”showroom” erilaisille hankkeille, toimistohotelli ja maanalainen parkkihalli. Idea on todella hyvä ja sen edistämiseksi ehdotamme kerrosalan lisäämistä tontilla niin, että mukaan saadaan myös asumista. Toisaalta uskomme, että uudisrakentaminen metroasemalle ei herätä vastustusta samalla tavalla kuin rakentaminen puistoon ja pihoille.

2. EHDOTUS

Ehdotamme valmisteltavaksi ratkaisua, jossa metrokortteliin sijoitetaan eri toimintoja ja niiden ylempiin kerroksiin asumista. Tämä voi tarkoittaa korkeaakin rakentamista, esim. 8 kerrosta tai enemmän, sillä tässä paikassa se ei varjostaisi ketään ja kaikki asunnot voisivat avautua hyvään suuntaan länteen päin. Kattokerroksiin saunatilat ja hienot penthouset. Pysäköintipaikat osoitetaan talon alla olevasta yhteisestä parkkihallista kuten ostarilla.

Esimerkki monikäyttökorttelin toiminnosta voisi olla Liikuntamyllyn laajennus, entä voisiko mukaan tulla Metropolian lisäksi muitakin koulutusalan yksiköitä. Voisiko tässä toteutua myllypurolaisten haaveena pitkään ollut lukion paluu? Opiskelija-asunnoille on joka tapauksessa varmasti kysyntää ja senioriasunnot sopisivat erinomaisesti tähän. Pihat voisivat olla liiketilojen päällä kuten ostarilla on onnistuneesti tehty. Optiona on jatkaa myöhemmin pohjoiseen seuraavaan kortteliin samalla tai jollain muulla konseptilla.

3. HYÖDYT KAUPUNGILLE JA MYLLYPUROLAISILLE

On kaupungin strategian mukaista panostaa raideliikenteen solmukohtaan. Hanke tukee Metropolia-amk:n opiskelijoita, henkilökuntaa ja yrityshautomoa. Se vahvistaa Metropolian ja Verkkokauppa.comin myönteisiä aluevaikutuksia, lisää Myllypuron ostarin elävyyttä ja parantaa koko itäisen Helsingin elinkeinoelämän edellytyksiä. Paikalla on valmis kunnallistekniikka ja palvelurakenne.

Hanke tuottaa lisätilaa myös Liikuntamyllylle ja liityntäpysäköintiin. Se lisää metron M2-haaran käyttöastetta eli tehdyn investoinnin kannattavuutta ja vastaa kasvavan asukasmäärän paineeseen tarjoamalla urbaania asumista hyvällä paikalla.

Myllypuro-seura on valmis järjestämään aloitteen tiimoilta asukasiltoja, joihin kutsutaan poikkihallinnollisesti osapuolia keskustelemaan hankkeesta.

4. LIITE: KUVASALKKU (PDF 12 Mt)

5. ALLEKIRJOITUS

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Myllypuro-Seura ry

Marita Manninen,
puheenjohtaja

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsinki käyttää 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. OmaStadissa eli osallistuvassa budjetoinnissa helsinkiläiset itse ideoivat, suunnittelevat ja päättävät miten kaupunkia muutetaan toimivammaksi ja hauskemmaksi.

1.-31.10.2019 kaikki tänä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset saavat äänestää kaupunkilaisten itse tekemistä suunnitelmista.

Tutustu suunnitelmiin ja äänestä osoitteessa omastadi.hel.fi.

Itäisen Helsingin alueelta löytyy monta erinomaista suunnitelmaa, joista kaupunki toteuttaa ne, jotka saavat eniten ääniä. Myllypuro kuuluu tähän alueeseen.

”Helsinki on ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on ulottanut osallistuvan budjetoinnin näin laajasti kaupungin eri toimialoille. Olemme edelläkävijöiden joukossa myös siinä, että meillä jo 12-vuotiaat saavat äänestää ehdotuksista. Mahdollisuus osallistua ja tehdä itse on olennainen osa Helsinkiä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Äänestykseen menevät suunnitelmat edustavat kaupunkilaisten ideoita laidasta laitaan. Eniten suunnitelmia tehtiin kaupunkiympäristön kehittämiseksi, kuten ulkoliikuntapaikkojen lisäämiseksi ja puistojen sekä ranta-alueiden kunnostamiseksi. Suunnitelmia tehtiin myös yhteisöllisistä asukastiloista ja tilojen yhteiskäytöstä eri puolilla kaupunkia.

Äänestyksen jälkeen kaupunki alkaa toteuttaa äänestyksessä menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia. Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan myös suunnitelmien toimeenpanon valmisteluun ja toteutukseen.

Lue lisää, STT-uutiset