Uutisia

Kaupunginosaan liittyviä uutisia.

Myllypuron peruskoulun laajennus

Kaupunki suunnittelee Myllypuron peruskoulun yläkoulun rakennuksen laajennusta. Tämä liittyy Neulapadontien sivukoulun purkamiseen ja tukee koulun toimintaa yhtenäisenä peruskouluna sekä vastaa kasvaviin oppilasmääriin Myllypurossa.

Suunnitelma on esillä 19.2.–16.3.2018 asukastalo Myllärissä sekä kaupungin verkkosivulla:
https://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.aspx?sour=haku&id=2017-003451&map=yes

Mielipiteitä suunnitelmasta voi esittää 16.3.2018 saakka joko:

• kirjepostina osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Hgin kaupunki,

• viemällä mielipide kaupungintalolle osoitteeseen Pohjoisesplanadi 11–13,

• sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi tai

• suoraan suunnittelijalle Mikko Näverille puhelimitse (09) 3103 7331, tarvittaessa tapaamisaika tulee sopia etukäteen.

Myllypuron koululaiset kysyivät pormestarilta

Riitu Kivisaari 5A

Pormestarin asukasillassa 1.2.2018 Myllypuron peruskoululaiset kysyivät kaksi kysymystä.

Kysymykset esitti 5A-luokan reipas puheenjohtaja Riitu Kivisaari. 

Asiaa oli valmiteltu kyselemällä luokista, mitä oppilaat toivoisivat kouluun lisää tai muutettavaksi. Toimikunta sitten valitsi kaksi toivotuinta ja parasta kysymystä, jotka voisivat olla koululle tai ylipäänsä Myllypurolle hyväksi.

Ja tässä ne ovat:

Kannamme kouluun joka arkipäivä paljon painavia kirjoja, jotka kuluttaa olkapäitämme ja niiden teko on kuluttanut myös luontoa. iPadit eivät painaisi repussa, tai kuluttaisi luontoa yhtä paljon kuin kirjat. Voisimmeko saada omat iPadit, joilla voisimme käyttää sähköistä oppimateriaalia.

Myllypurossa on mahdollista harrastaa paljon eri liikuntalajeja. Yksi isoimmista ongelmista on kuitenkin, että vapaa-ajan harrastajille ja liikkujille, ei jää jäljelle liikunta tiloja ja kenttiä, koska isommat joukkueet ja liikuntaseurat ovat varanneet ne. Tämänpä takia tarvitsisimme Myllypuroon yleisen ulkokoripallokentän. Koulumme ison hiekkakentän muuttaminen tekonurmikentäksi olisi myös hyvä uudistus, harrastajien, normaali liikkujien, sekä koulunkin kannalta. Voisimmeko saada Myllypuroon ulkokoripallokentän ja tekonurmen koulumme hiekkakentälle.

Ensimmäiseen kysymykseen vastasi kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Hän sanoi, että toimialalla kyllä suunnitellaan digitaalisten välineiden hankkimista ja koulutetaan opettajia käyttämään niitä opetuksen apuna. Eli kirjojen korvaamista iPadeilla ei tässä vaiheessa ole luvassa.

Toiseen kysymykseen vastasi liikuntapaikkavastaava (nimi puuttuu). Hän totesi, että liikuntatoimen niukoista määrärahoista kilpailee aina moni kaupunginosa, mutta asiaa voitaisiin tutkia.

Joten koululaiset oppivat tästä ainakin sen, että asiaa täytyy seurata myös vastauksen saamisen jälkeen, jos meinaa saada aikaan muutosta.

Seurakunnan ip-kerhon haku lukuvuodelle 2018–19

Ip kerho

Haku 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhoon. Yhteistyössä kaupungin opetustoimen kanssa.

Seurakunnan kesäleirin ilmoittautuminen

Paivaleiri

Koululaisten päiväleiri 4.–8.6.2018 Myllypuron kirkolla.

Myllypuro-seuran aloite metrokorttelin kehittämisestä

Myllypuro-seuran aloite metrokorttelin kehittämisestä
Esitys pormestarin asukasillassa 1.2.2018

TIIVISTELMÄ

Myllypuron vetovoima on kasvussa mm. Metropolia-amk:n ja Verkkokauppa.comin myötä. Keskeinen metroaseman korttelin asemakaava vuodelta 2004 odottaa kuitenkin toteutumistaan. Täydennysrakentamista toivotaan Helsingin kasvavan asukasmäärän paineessa sekä esikaupunkikeskustojen kehittämiseksi.

Myllypuro-seura ehdottaa kerrosalan lisäämistä metrokorttelissa niin, että sinne voi sijoittua myös asumista sekä mm. pienyrityksiä, yksityisiä ja julkisia palveluita, liikuntaa, koulutusta sekä kellarikerrokseen varastotilaa sekä riittävästi pysäköintiä näille kuten vieressä Myllypuron ostarilla on jo tehty.

Taustalla on arkkitehdit Rudanko+Kankkusen 2017 esittelemä Tilamylly-konsepti sekä kaupungin uusi strategia, jossa korostetaan esikaupunkien solmukohtia. Hanke vahvistaa Metropolian myönteisiä aluevaikutuksia, Myllypuron elinvoimaisuutta ja koko itäisen Helsingin elinkeinoelämän edellytyksiä.

Havainnekuva metro RK lisä LR

1. LÄHTÖKOHTIA

Myllypuron keskustan vetovoima kasvaa, kun Metropolia-ammattikorkeakoulu avaa ovensa. Kampuksen yhtenä tehtävänä on kiihdyttää myönteistä aluekehitystä vahvistamalla yritystoimintaa ja työpaikkamäärää sekä houkuttelevuutta asuinpaikkana. Tästä osoituksena jo onkin Verkkokauppa.comin suunnitteluvaraus. Vieressä on hyvät yksityiset ja julkiset palvelut. Saavutettavuus: metro, kehätie, bussit mm. 561 lentokentältä sekä tulevaisuudessa tiederatikka, jonka päätepysäkkiä on kaavailtu ostarin viereen entiselle Teboilille. Myös pyöräily ja jalankulku Myllypuron halki Orpaanportaalla erittäin miellyttävää.

Metroasema on äskettäin uusittu, mistä lämpimät kiitokset, mutta kortteli sen ympärillä ja yläpuolella vielä odottaa lähtömerkkiä. Voimassa oleva toimitilakaava vuodelta 2004 ei ole lähtenyt toteutumaan sellaisenaan. Kaupungin uusi strategia kertoo, että ajatukset solmukohtien kehittämisestä ovat tällä välin muuttuneet: Urbaani kaupunkitila nähdään vetovoimatekijänä myös esikaupungeissa. Siihen kuuluu mahdollisuus työskennellä ja harrastaa lähellä kotia, lyhyt matka kauppaan, kouluun ja kirjastoon jne. Yritykset haluavat löytää toimitiloja hyviltä paikoilta Itä-Helsingistä.

Myllypuro-seura kannattaakin ”sekakäyttöä” metrokorttelissa 🙂 eli toivomme yhä useampien toimintojen yhdistämistä tänne. Syksyllä Metropolia-amk:n Uusi Myllypuro -työpajassa oli esillä Tilamylly-konsepti, tekijänä arkkitehtitoimisto Rudanko+Kankkunen. Siinä on pienyritysten pop-up-tilaa mm. Metropolian yrityshautomosta syntyville start-upeille, katutason kontaktitila ”showroom” erilaisille hankkeille, toimistohotelli ja maanalainen parkkihalli. Idea on todella hyvä ja sen edistämiseksi ehdotamme kerrosalan lisäämistä tontilla niin, että mukaan saadaan myös asumista. Toisaalta uskomme, että uudisrakentaminen metroasemalle ei herätä vastustusta samalla tavalla kuin rakentaminen puistoon ja pihoille.

2. EHDOTUS

Ehdotamme valmisteltavaksi ratkaisua, jossa metrokortteliin sijoitetaan eri toimintoja ja niiden ylempiin kerroksiin asumista. Tämä voi tarkoittaa korkeaakin rakentamista, esim. 8 kerrosta tai enemmän, sillä tässä paikassa se ei varjostaisi ketään ja kaikki asunnot voisivat avautua hyvään suuntaan länteen päin. Kattokerroksiin saunatilat ja hienot penthouset. Pysäköintipaikat osoitetaan talon alla olevasta yhteisestä parkkihallista kuten ostarilla.

tilamylly XL RK LR

Esimerkki monikäyttökorttelin toiminnosta voisi olla Liikuntamyllyn laajennus, entä voisiko mukaan tulla Metropolian lisäksi muitakin koulutusalan yksiköitä. Voisiko tässä toteutua myllypurolaisten haaveena pitkään ollut lukion paluu? Opiskelija-asunnoille on joka tapauksessa varmasti kysyntää ja senioriasunnot sopisivat erinomaisesti tähän. Pihat voisivat olla liiketilojen päällä kuten ostarilla on onnistuneesti tehty. Optiona on jatkaa myöhemmin pohjoiseen seuraavaan kortteliin samalla tai jollain muulla konseptilla.

3. HYÖDYT KAUPUNGILLE JA MYLLYPUROLAISILLE

On kaupungin strategian mukaista panostaa raideliikenteen solmukohtaan. Hanke tukee Metropolia-amk:n opiskelijoita, henkilökuntaa ja yrityshautomoa. Se vahvistaa Metropolian ja Verkkokauppa.comin myönteisiä aluevaikutuksia, lisää Myllypuron ostarin elävyyttä ja parantaa koko itäisen Helsingin elinkeinoelämän edellytyksiä. Paikalla on valmis kunnallistekniikka ja palvelurakenne.

Hanke tuottaa lisätilaa myös Liikuntamyllylle ja liityntäpysäköintiin. Se lisää metron M2-haaran käyttöastetta eli tehdyn investoinnin kannattavuutta ja vastaa kasvavan asukasmäärän paineeseen tarjoamalla urbaania asumista hyvällä paikalla.

Myllypuro-seura on valmis järjestämään aloitteen tiimoilta asukasiltoja, joihin kutsutaan poikkihallinnollisesti osapuolia keskustelemaan hankkeesta.

4. LIITE: KUVASALKKU (PDF 12 Mt)

5. ALLEKIRJOITUS

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Myllypuro-Seura ry

Marita Manninen,
puheenjohtaja

 

Sukelluksia kuvaan ja liikkeeseen la 10.2. alkaen

Sukelluksia kuvaan ja liikkeeseen Asukastalo Mylläri 2018

Tervetuloa Sukelluksia kuvaan ja liikkeeseen -pajoihin Myllypurossa!

Kehollisia virittäytymisiä ja työskentelyä liikkeen sekä kuvallisen ilmaisun parissa.

Vetäjinä koreografi Pia Lindy ja kuva-ja yhteisötaiteilija Tiina Hallakorpi.

Aika: La 10.2., 17.2., 24.2. ja 3.3.2018 klo 10.30–13

Paikka: Asukastalo Mylläri, Kiviparintie 2, Helsinki

Voit osallistua kaikkiin pajoihin tai vain yhteen. Pajat ovat ilmaisia. Rennot vaatteet, kerrospukeutuminen kannattaa. Aiempaa kokemusta ei tarvita.

Lisätietoja/ ilmoittautumiset: pia.lindy@gmail.com / 050 352 6342 (Pia)

Järjestäjä Lila ry / Myllypuron taidekuuri

Perjantai-illat Myllypuron kirkolla

Perjantai ilta kirkollaMyllypuro

Pe 16.2., 16.3., 20.4. ja 18.5.2018 keskellä Myllypuroa Orpaanportaan ja Myllynsiiven risteyksessä.

Asukastalo Myllärin helmikuu

Lue tästä uusi kuukausiohjelma ja tule mukaan myös monipuolisiin harrastusryhmiin!

Dia2

Pormestarin asukasilta Myllypurossa to 1.2.2018

Myllypuron yläasteella to 1.2.2018 klo 17–20.30

Osoite:
Yläkivenrinne 4

Ohjelma:
Klo 17–18.30 Pop up Myllypuro: alueen toimijat ja virastot esillä
Klo 18.30–20.30 Kyselytunti, jossa toimialajohtajat ja viranomaiset vastaavat

Jan Vapaavuori Senaatintorilla Helsinkipäivä 2017

Käytössä on myös viestiseinä, johon voi lähettää kysymyksiä esim. kännykällä. Kysymys voi olla yksittäinen sinua askarruttava asia alueella tai laajempi kokonaisuus.

Tässä ennakkokyselyssä voit kertoa mikä Myllypurossa puhuttaa. Onko sinulla kiitoksia tai ideoita kaupungille? Mihin haluaisit muutosta? Hyödynnämme kyselyn tuloksia asukasillan valmistelussa.
https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro

Kaikille alueen asukkaille jaetaan kutsu kotiosoitteeseen noin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Asukasilta on katsottavissa suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena netissä Helsinki-kanavalla.

Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunginkanslia yhteistyössä Myllypuro-seuran kanssa.

Pormestarin asukasiltoja jo vuodesta 1975

Ylipormestari Teuvo Auran aloittamana on vuodesta 1975 alkaen järjestetty vuosien varrella jo yhteensä 90 vastaavaa asukasiltaa eri nimikkeillä. Viime vuosina ne ovet vetäneet salit täyteen, yleensä noin 200–300 osallistujaa.

Konseptia on kehitetty vuoden 2017 aikana asukaskyselyn pohjalta. Uutuutena on tilaisuuden alussa järjestettävä pop up -tori, jossa voi käydä keskustelua alueen ajankohtaista hankkeista suoran niiden suunnittelijioiden kanssa.

Pormestari Jan Vapaavuoren ensimmäinen asukasilta järjestetään uudistetulla konseptilla Myllypurossa 1.2.2018.

Lue lisää:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/vaikuttamiskanavat/pormestarin-asukasillat

 

Juhlapuhe 5.12.2017

Myllypuro-Seura ry

Matti Toivanen


Myllypuro 5.12.2017 klo 18

JUHLAPUHE

Suomen 100 vuotis- itsenäisyyspäivän juhla Myllypurossa.

Suomen senaatti P. E. Svinhufvudin johdolla (Valtioneuvosto) päätti 4.12.1917 Suomen julistamisesta 6.12.1917 itsenäiseksi valtioksi kansakuntien joukkoon. Siitä huomenna tulee kuluneeksi 100 vuotta, jota olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan.

Suomen itsenäisyyden ajatus oli herännyt jo 1800-luvun alkupuolella. J. V. Snellman oli yksi keskeisiä henkilöitä 1850 puolessa välissä. Myös nouseva nuoriso ja etenkin ylioppilaat vaikuttivat itsenäisyyden kehitykseen. Varsinaisen itsenäisyyden arkkitehdeiksi voidaan kutsua mm. P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio, Kullervo Manner, C. G. E. Mannerheim ja Jean Sibelius. Nämä henkilöt ovat varmaan suurimmalle osalle suomalaisia tuttuja historiasta. Mainitsematta muita lukuisia henkilöitä jotka ovat vaikuttaneet suomen itsenäisyyden rakentamiseen.

1920- ja 30-luku oli itsenäisyyden vakiinnuttamista, valtiomuodon ja valtion rakentamista, sekä tunnustuksen saamista muilta valtioilta. Tässä työssä suuri ansio oli suomalaisilla taiteilijoilla ja urheilijoilla. He ovat rakentaneet suomikuvaa jo 1800-luvun lopulta saakka. Taiteilijat kuten Akseli Gallen Gallela, Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Ferdinand von Wrightin, Helena Schjerfbeck, Laila Pullinen, Aino Ackté, sekä monet monet muut. Myös urheilijat tukivat tätä omalla panoksellaan. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Siiri Rantanen Arnóld Clas Robert Thunberg, joka voitti 20- ja 30-luvulla lähes kaiken voittamisen arvoisen. Suomalaisia olympiavoittajia on 131. Myös arkkitehdit Alvar Aalto ja Eero Saarinen loivat mielikuvaa suomalaisesta arkkitehtuurin korkeasta tasosta. Vielä tänäkin päivänä tulee ihmisiä katsomaa ympäri maailmaa heidän rakennustaidettaan.

1940-luvun alku oli Suomelle ja suomen kansalle raskasta aikaa. Talvisodan aika kuitenkin yhdisti meidät suomalaiset taistelemaan itsenäisyyden puolesta. Ne monet sankarit, jotka puolustivat suomen itsenäisyyttä eivät unohdu koskaan. Niille sankarivainajille jotka antoivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta, saamme me ja tulevat sukupolvet olla kiitollisia. Ilman heidän uhriaan Suomi ei olisi yksi maailman parhaista kansoista.

1950- ja 60-luku oli suurta maamme rakentamisen aikaa, joskin Suomesta muutti paljon ihmisiä muualle maailmaan. Voidaan sanoa, että silloin Suomi rakennettiin lähes uudelleen. Vaikkakin tuhottiin uuden tieltä arvokasta vanhaa. Koulutusta kehitettiin ja uudistettiin. Sosiaalista hyvinvointia, terveyspalveluja ja turvallisuutta parannettiin.

1900-luvun loppua kohti Suomi avautui maailmalle ja Suomeen tuli paljon uusia vaikutteita muualta. Nuorisokulttuuri kukoisti ja nuoret itsenäistyivät aikaisemmin. Suomen teollinen rakenne muuttui. It-ala ja palvelut kasvoivat voimakkaasti. Vuosisadan viime vuosikymmeninä myös Suomea koitteli maailmanlaajuinen lama. Monet yritykset joutuivat lopettamaan. Moni menetti työnsä ja kotinsa, mutta siitäkin selvittiin sisulla. Rakennettiin uutta yritystoimintaa kuten Nokia ja Kone, jotka olivat ja ovat vieläkin tunnetuimpia suomalaisia brändejä maailmalla.

2000-luvulla Suomi ja suomalaiset on niittäneet sitä viljaa jota menneet ja nykyiset sukupolvet ovat kylväneet. 2000-luvulla myös maahanmuutto lisääntyi. Otetaan myös heidät rakentamaan Suomea. He eivät ole uhka, vaan mahdollisuus tehdä Suomesta vielä parempi ja menestyneempi. Lainatakseni kenraali Adolf Erik Ehrnroothin sanoja: ”Suomi on paras maa suomalaisille”. Toivottavasti se on kaikille täällä asuville. Tehkäämme yhdessä suomesta kaikille parempi maa.

Kun sain tämän tehtävän puhua tässä tilaisuudessa, mietin mitä on suomalaisuus ja suomalaiset. Millainen hän on, mitä ajattelee itsestään ja muista. Parhaiten sen on kuvannut Jorma Etto, runossaan Suomalainen.

Suomalainen
Jorma Etto

”Suomalainen on sellainen joka vastaa, kun ei kysytä, Kysyy kun ei vastata, ei vastaa, kun kysytään,
sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen: 
Metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat. 
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri ja se kaveri on suomalainen. Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.”