Tule mukaan tutkimukseen, jossa saat hepatiitti B -rokotteet
Hei! Oletko 18–45-vuotias, etkä ole vielä saanut hepatiitti B -rokotetta? Ilmoittaudu mukaan tutkimukseen, jossa saat täyden hepatiitti B -rokotesarjan. Soveltuvuutesi tutkimukseen selvitetään ensimmäisellä käynnillä tehtävällä terveystarkastuksella, josta saat samalla arvokasta tietoa terveydestäsi. Tutkimuksessa vertamme kahta käytössä olevaa hepatiitti B -rokotetta.
Hepatiitti B on virus, joka aiheuttaa tarttuvaa maksatulehdusta. Tauti voi olla hengenvaarallinen. Maailmassa on 260 miljoonaa hepatiitti B -viruksen kantajaa, heistä yli 600 000 menehtyy vuosittain maksakirroosiin ja -syöpään. Lisätietoa hepatiitti B:stä täältä.
Tampereen yliopistoon kuuluvan Rokotetutkimuskeskuksen laajamittaiseen tutkimukseen voivat osallistua myös täysi-ikäiset perheenjäsenesi ja tuttavasi. Osallistumalla olet mukana kehittämässä kanssamme tehokkaampaa hepatiitti B -rokotetta.
Yhteydenotot:
Itä-Helsingin rokotetutkimusklinikka
Itiksen kauppakeskus, Agenttitalo 4.krs
p. 040 190 4115
rokotetutkimus.ita-helsinki@uta.fi
(jos ilmoittaudut sähköpostilla, liitäthän mukaan puhelinnumerosi)
Voit ilmoittautua mukaan myös täällä:
https://rokotetutkimus.fi/tutkimukset-cpt/hepatiitti-b-rokotteen-tutkimus-vbi-sci-b-vac-001-ja-002/
Myllypuro-seuran lausunto Roihupellon kehittämisestä
KUVA: Helsingin kaupunki / Kaupunkiympäristön toimiala
LAUSUNTO ROIHUPELLON SUUNNITTELUPERIAATTEIDEN LUONNOKSEEN (2017-011884)
Kaupunki valmistelee Roihupellon teollisuusalueelle suunnitteluperiaatteita uuden yleiskaavan (26.10.2016) pohjalta.
Myllypuro-seuralta ei ole pyydetty lausuntoa tähän periaatesuunnitelman luonnokseen. Seura kuitenkin katsoo olevansa asianosainen, sillä suunnittelualue sivuaa suoraan Myllypuroa, sen kehitys ja palvelutaso vaikuttavat merkittävästi myllypurolaisten elämään ja kartalla suunnittelualue jopa ulottuu Myllypuroon.
1. Yleistä
Roihupelto ei ole jatkossa mikään syrjäinen teollisuusalue, vaan keskellä Itä-Helsinkiä oleva, erittäin suurta kehityspotentiaalia omaava mielenkiintoinen kaupunginosa, joka pystyy ottamaan vastaan merkittävästi täydennysrakentamista Helsingin kasvuennusteiden toteutuessa. Tämä voidaan toteuttaa toiminnallisesti sekoittuneena (mixed-use), nykyisten toimintojen kärsimättä.
Roihupellossa ei ole raskasta tai saastuttavaa teollisuutta, vaan pieniä pajoja, erikoiskauppaa, tulevaisuudessa koulutusta sekä erikoisuutena taidekortteli, jollainen hyvin sopii myös asutuksen keskelle, luoden kaupunginosalle omaleimaisuutta.
2. Kauppamyllyntie
Periaatesuunnitelmassa tulee merkitä Kauppamyllyntien varren kortteli ensisijaisesti asumista, lisäksi toimitilaa ja lähipalveluita sisältäväksi. Se sijoittuu suoraan Jokeri-pysäkin ja 92-bussin pysäkin viereen Puu-Myllypuron välittömään yhteyteen ja on näin ollen erittäin otollinen paikka valtion kanssa tehdyn MAL-sopimuksen mukaiseen lisättyyn asuntorakentamiseen esimerkiksi puukerrostaloilla.
Kadun toiselle puolelle Myllypuron Karhunkaatajan alueen kulmaan on jo luonnosteltu asumakorttelia, joka luontevasti liittyisi Kauppamyllyntien kortteliin. Näiden sekä Puu-Myllypuron yhteinen asukaspohja mahdollistaisi kaivatun lähikaupan aivan Jokeri-pysäkin viereen, parantaen palvelutasoa nykyisestä merkittävästi.
Suunnitelmassa on merkitty suojaviheralue/viheryhteys Karhunkaatajantien eteläreunaan. Se esiintyy myös asemakaavassa, yleiskaavassa ja maakuntakaavassa hieman eri nimikkeillä, jatkuen itään Mustapuron laaksoon. Näiden yhteyksien jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys toteutuvat, kun Kauppamyllyntien korttelin eteläpuolinen metsikkö merkitään suojaviheralueeksi, sekä ratkaisemalla metrovarikon ratapihan ylitys/kierto Ratasmyllyntien kohdalla tavalla tai toisella.
3. Ratasmyllyntie
Metrovarikko sijoittuu Ratasmyllyntiellä aivan asuma-alueen reunaan ilman melusuojaa tai suojaviheraluetta. Puu-Myllypuron asukkaat ovat valittaneet häiriöstä, jota metrovarikko tuottaa öiseen aikaan. Häiriöt sisältävät melua sekä valoa, joiden välttämiseksi varikolla ei ole selvästi tehty kaikkea voitavissa olevaa.
Ratkaisumallina tulee tutkia ratapihan pohjoisosaan rakentamista kannen päälle kuten Laajasaloon suunnitellulla ratikkavarikolla. Siellä suunnitellaan asuntoja, mutta tässä voisi olla lisärakentamista tekniseen käyttöön esim. logistiikan tarpeisiin hyvien liikenneyhteyksien ääreltä. Kannella olisi viherkaista ulkoilutienä ja ekologisena yhteytenä, ja samalla se poistaisi melu- ja valohaittoja Puu-Myllypuron eteläreunasta.
Välittöminä toimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. puuston lisääminen Ratasmyllyntien eteläreunaan, määräys rajata valonheittimien keilat vain varikon omalle alueelle sekä metrojunien kääntäminen yms. liikuttelu siten, ettei yöllä tuoteta taustasta voimakkaasti erottuvia ääniä. Vertailukohtana kannattaa muistaa, että Espoossa metrovarikko on sijoitettu luolaan maan alle, jolloin se ei häiritse ketään ja myös toiminta on vapaa säähäiriöistä.
4. Viikintie
Suunnitelmassa on esitetty Viikintien linjauksen muutosta perustuen mm. Hallainvuoreen oletettuun kalliotunneliin ja Raide-Jokerin tasoristeysten vähentämiseen. Kuitenkin muualla Raide-Jokerin reitillä on tasoristeyksiä, joita ei pidetä niin ongelmallisina, että pitäisi muuttaa läpiajokadun sijaintia. Hallainvuoren tunnelista taas kaupungin omat liikennesuunnittelijat ovat sanoneet, ettei sellaista tulla realistisesti koskaan toteuttamaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe kerätä Viikintien läpiajo uuteen risteykseen, jossa sitä vielä hidastetaan liikennevaloilla. Seurauksena olisi turha ruuhka paikassa, jossa on myös Raide-Jokerin pysäkki, eniten kävelijöitä ja vielä pyöräilybaana. Tämä ei tuota hyvää ja viihtyisää katuympäristöä. Lisäksi seurauksena olisi lisääntyvä läpiajo Myllärinlaaksossa kapealla Myllärintiellä, keskellä rauhallista omakotialuetta. Viikintien linjaus tuleekin säilyttää nykyisellään.
5. Itäväylä
Luonnoksessa ei ole osoitettu, miten Roihupellossa huomioidaan ja hyödynnetään uuteen yleiskaavaan sisältyvä Itäväylän mahdollinen kaupunkibulevardi. Siitä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen, joten tässä suunnitelmassa on oletettava, että viimeistään vuoden 2050 tilanteessa se on toteutunut. Vuoden 2030 tilanteessakin on syytä tehdä vain sellaisia ratkaisuja, jotka sopivat yhteen myös oletetun bulevardin tilankäytön ja toiminnallisuuden kanssa.
Mikäli kuitenkin on oletettava, ettei Itäväylää realistisesti tulla bulevardisoimaan, on syytä välittömästi tutkia Varikkotien sekä Mekaanikonkadun bulevardisointia sen sijaan, alkaen Itäkeskuksesta. Varikkotiellehän tulee joka tapauksessa pikaratikka lähivuosina.
6. Metroasema
Kiitämme ja kannatamme Roihupellon metroaseman toteutuksen kiirehtimistä. Sen avulla pystytään mobilisoimaan Roihupellon potentiaali mahdollisimman tehokkaasti. Se lisää myös naapurikaupunginosien ja koko Itä-Helsingin joukkoliikenteen palvelutasoa sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta, mahdollistaen keskustatoimintoja ja mittavaa kaupunkirakentamista hyvälle paikalle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Roihupellon metroaseman lähikeskustan ostovoima ei kuitenkaan voi perustua Myllypuron ja Roihuvuoren asutuksen varaan. Silloin se söisi näiden omilta lähikeskustoilta elinvoimaa. Siksi jo alusta alkaen tulee Roihupellossa olla runsaasti omaa asutusta. Yhtenä ratkaisuna tässä tulee tutkia Jokeri-ratikkavarikon päälle asuntorakentamista kuten Laajasalossa tehdään. Tämän etuna on ajoittuminen jo lähivuosiin, jolloin koko alueen kehitys saa hyvän ja oikeansuuntaisen alkusysäyksen.
Uudessa yleiskaavassa metroaseman vieressä onkin tehokkainta asuntovaltaista A1-aluetta. Yleissuunnitteluosaston selvityksessä ”Korkea rakentaminen Helsingin esikaupunkialueilla”, on juuri Roihupelto esitetty yhtenä paikkana, jonne korkeaa rakentamista voisi toteuttaa. Yleiskaavan alkuvaiheen visiokuvissa oli Roihupeltoon soviteltu jämeriä kaupunkikortteleita, joissa kantakaupunkimaisia taloja ja niiden katutasossa muuntojoustavaa pienteollisuus-, työpaikka- ja liiketilaa. Nämä ideat olisi otettava nyt käyttöön.
7. Allekirjoitukset
Helsingissä 22.3.2018
Myllypuro-Seura ry
Marita Manninen, puheenjohtaja
Matti Toivanen, varapuheenjohtaja
Vastauksia pormestarin asukasillassa esitettyihin kysymyksiin
Tässä ovat kaupunginkansian keräämät vastaukset niihin pormestari Jan Vapaavuoren asukasillassa 1.2.2018 esitetyihin kysymyksiin, joihin ei voitu vastata saman tien.
Kysymys: Myllypuron vesitorni
Mitä kautta voisi alkaa ajamaan eteenpäin Myllypuron vesitornin kehittämistä maamerkiksi Puu-Myllypuroon? Muraali siihen olisi mahtava juttu. Onko siellä myös näköalatasanne?
Vastaus: Kiitos viestistänne. Kysyin asiaa kaavoittajalta ja hän kertoi, että asiassa kannattaisi olla yhteydessä vesitornin omistajaan, joka lienee on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY (www.hsy.fi)
Kaavoituksen kannalta muraali voisi vesitorniin sopia, jos se on suunniteltu näkyvän paikan ehdoilla sekä vesitornin veistoksellinen luonne ja metsäinen lähiympäristö ja Puu-Myllypuro huomioiden.
Terveisin Tarja Posti, Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
Kysymys: Myllypuron voimalaitoksen alue
Myllypuron voimalaitoksen viereen on rakennettu ja rakenteilla paljon uudisrakennuksia. Alueen postinumero on Myllypuron, mutta mihin alue kuuluu esim. koulupiiri ja päiväkodit? Onko alueelle kaavoitettu palveluja?
Vastaus: Kiitos viestistänne. Kaavaselostuksessa vuodelta 2005 todetaan, että ”asuinalueella tarvittavat palvelut ovat lähietäisyydellä”. Ilmeisesti siis tukeudutaan Myllypuron olemassa oleviin palveluihin. Alueelle ei ole kaavoitettu omia päiväkoteja tai kouluja.
Terveisin Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
Kysymys: Isot puut
Kysyn, miksi Karistimentie 2G ja H talon edessä on valtavat isot puut? Olisko mahdollisuutta kaataa noot puut? Kolmannen kerroksen huoneissa on päivällakin niin pimeä, että aina pitää käyttää valoja päällä.
Vastaus: Hei! Kiitos palautteestanne. Mahtaako puut olla tontilla? Saamastani palautteesta ei oikein selviä kahden ison puun sijaintia, joten joudun kysymään lisätietoa puiden sijaintiin nähden. Karistimentien 2 tontilla on paljon puita, enkä näe kartoistamme, missä sijaitsee raput 2 G ja H, mutta oletan sen olevan tontin viimeinen talo lähellä uutta kampusaluetta. Jos näin, niin Myllypurontien puoleinen alue on metsää, jolloin puiden kaatoja tehdään lähinnä metsänhoitosuunnitelmien mukaisesti. Niiden hoitotoimenpiteet ovat siis todella pitkäjänteisiä. Valitettavasti puita ei kaadeta yleisiltä alueilta, kuin puiden kunnon tai metsänhoidollisella perusteella.
Jos kyseessä taasen on pihan puolella olevat puut, niin niistä tulee keskustella taloyhtiön isännöitsijän/hallituksen kanssa ja mahdollisesti rakennusvalvonnan kanssa. En osaa sanoa näiden tonttipuiden osalta oikeastaan mitään, kun tontit eivät ole yleisten alueiden ylläpidon piirissä.
Pystyisittekö olemaan uudestaan yhteydessä, jos kyseessä on tuo metsäalue josta kuvasin ylemmässä kappaleessa? Muussa tapauksessa pyydän olemaan taloyhtiön isännöitsijään ja mahdolliseen hallitukseen yhteydessä.
Ystävällisin terveisin Tea Karjalainen, projektipäällikkö
Kysymys: Myllypuro, ylikulkusilta
Ylikulkusilta Kehä 1:n yli terveysaseman kohdalta on ollut kaavassa, onko tulossa ja millä aikataululla?
Vastaus: Kiitos viestistänne. Kaavassa on mahdollistettu varauksena ylikulku. Ylikulun toteuttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, eikä hanketta ole edistetty. Valitettavasti hanke ei sisälly seuraavan kymmenen vuoden talousarvioehdotukseen.
Ystävällisin terveisin Jarkko Karttunen, tiimipäällikkö, Kaupunkiympäristö Maankäyttö ja kaupunkirakenne (www.hel.fi/kaupunkiymparisto)
Kysymys: Liikenne Liikuntamyllyyn
Äsken oli puhetta Alakiventien liikenteestä. Huolestuttavaa on myös joskus nähdä, miten Liikuntamyllyn eteen ajetaan autolla aivan oven eteen – tai jäädään jopa odottamaan. Voisiko aukiolle sijoittaa pari betoniporsasta, jotta ajaminen oven eteen ei olisi mahdollista? Myös toinen taideteos voisi aukiolle sopia!
Vastaus: Kiitos kysymyksestänne. Metroaukiolle ajo on tarkoitus estää pollarein, kun Metropolian rakennustyö loppuu ja Metroaukion katurakennustyö on tehty. Aukiolla sallitaan lopputilanteessa ainoastaan metron huoltoajo sekä metroasemarakennuksessa olevan kioskin huoltoajo: Aukion alla on metron tekninen tila ja kioskin jätehuolto on lippuhallin liikuntamyllyn puoleisella seinällä.
Terveisin Jussi Jääskä, liikennesuunnittelija, Kaupunkiympäristö
Kysymys: Teollisuushalli Myllypurossa
Metrovarikon ja 550:n Holkkitien pysäkin välissä on iso ja kovin aution oloinen teollisuushalli. Onko sille mitään suunnitelmaa? Onko siinä kohdassa tarve sellaiselle tilalle ja esim. sora-asemalle? Ruokakaupalle taas olisi varmasti tarvetta Puu-Myllypuron asukkaille kävelyetäisyydellä.
Vastaus: Kiitos kysymyksestänne. Olen kysynyt asiaa kaavoittaja Laura Hietakorvelta ja tonttipalveluiden johtavalta tonttiasiamies Ilkka Aaltoselta. He kertoivat, että tontille on ollut paljon kyselyjä, mutta mitään kaavahanketta ei ole toistaiseksi vireillä. Tontin vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Maanvuokrasopimusta ei tulla jatkamaan, jos alueelle suunnitellaan uutta tehokkaampaa maankäyttöä esim. raidejokerin myötä tontti saattaisi olla hyvä myös kaupallisemmalle toiminnalle.
Terveisin Tarja Posti, Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
Kysymys: Tiederatikka Otaniemestä Myllypuroon
Tiederatikka Otaniemestä Viikin kautta Myllypuroon auttaisi poikittaista liikennettä ja myös Metropolia-amk:n liikennettä, mutta koska se toteutuu?
Vastaus: Kiitos viestistänne ja ehdotuksestanne. Tiederatikka-kampanja on pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakuntien aloittama kansalaiskampanja, joka kuntalaisaloitteen avulla tavoittelee uuden pikaratikkayhteyden rakentamista vuonna 2025.
Kaupungin taholta tähän asiaan ei ole vielä päätöksiä ja suunnitelmia. Asia on välitetty tiedoksi kaupungin liikennesuunnitteluun.
Terveisin Tarja Posti, Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
Kysymys: Puu-Myllypuroon lähiliikuntapaikka?
Olisiko Puu-Myllypuron kylätalon viereiseen hulevesipuistoon mahdollista saada pieni lähiliikuntapaikka pelikenttä? Kylätalon edustan leikkipaikka on onnettoman pieni alueen lapsimäärään nähden. Pihan pelialue on kaltevalla alustalla ja siinä on mahdoton pelata. Voisiko nykyisin vaarallisesti sijoitetut keinut siirtää nykyisen pelialueen kohdalle?
Vastaus: Organisaatiouudistuksen myötä lähiliikunta- ja leikkipaikkojen suunnittelu kuuluu nyt Kaupunkitila ja maisemasuunnittelupalveluun ja siellä Kaupunkitila ja verkostot ja Alueellinen suunnittelu -yksiköissä vastataan viheralueiden palveluihin liittyvistä linjauksista ja verkostotarkasteluista sekä osallistutaan suunnittelukohteiden ohjelmointiin.
Tästä Myllyväenaukio -nimiseen hulevesipuistoon tehdystä ehdotuksesta joudumme valitettavasti toteamaan, että lähiliikuntapaikkaa ei ole mahdollista sijoittaa tilan puutteen takia. Aukio on ehkä vähän harhaanjohtava nimi puistomaiselle kokonaisuudelle, joka on suunniteltu hulevesien käsittelyyn luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Puistoon on sijoitettu kaksi hulevesiä viivyttävää allasta, joista vesi ohjataan alueen eteläpuoliseen lehtokorpeen. Lisäksi alueen toiminnallinen tarkoitus on ohjata kulkua puiston halki Ryynimyllynkadulta kaakkoon Myllyväenkadulle.
Viereinen leikkipaikka kuuluu kylätalon kiinteistölle ja näin ollen kaupunki ei voi tehdä toimenpiteitä leikkialueelle.
Ystävällisin terveisin Maija Lounamaa, tiimipäällikkö, Kaupunkiympäristö
Kysymyksiä leikkipuistoista Myllypurossa
Myllypuron lapsimäärä kasvaa ja etenkin Kehän itäpuolen uudet myllypurolaiset lapset ovat vailla leikkipaikkaa. Mustapuron leikkipuisto lakkautettu, leikkipaikka vaarallinen ja vailla hoitoa. Voisiko esimerkiksi urheilipuiston yhteydeen tehdä pienen leikkipaikan, esim. Pallomyllyn mieleen?
Toinen kysymys:
Saadaanko Myllypuron alueelle, varsinkin Puu-Myllypuroon lisää leikkipuistoja, jossa mahtuisi leikkimään sekä pelaamaan palloa? Tiukasti kaavoitetulla alueella tämä ei onnistu katualueella talojen ja autojen puristuksessa.
Vastaus: Hei, kiitos palautteestanne koskien leikkipaikkojen ja leikkipuistojen tilannetta Myllypuron alueella. Kaupunkiympäristön toimialalla on käynnistetty leikkipaikkoja koskeva linjaus ja niiden verkostosuunnittelu. Mustapuron leikkipuisto odottaa toimenpiteitä (peruskorjausta tai purkua) koska alueella on päiväkotien, koulujen ja muiden tilapalveluverkostojen tarkastelu kesken. Otamme palautteenne huomioon ja uusien leikkipaikkojen perustusmahdollisuuksia kartoitetaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, Kaupunkiympäristö
Tervetuloa asukasiltaan ja Myllypuro-seuran kevätkokoukseen ma 26.3.2018
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 26.3.2018 klo 18.30 alkaen asukastalo Myllärissä osoitteessa Kiviparintie 2 J.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:ssä mainitut asiat: vuoden 2017 toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä ajankohtaisia asioita.
Esityslista, toimintakertomus ja tilinpäätös ovat jaossa kokouspaikalla.
Järjestöjäsenet, muistakaa edustajanne valtakirja!
Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 15 euroa ja järjestöjen 25 euroa.
Tervetuloa runsaslukuisesti kokoukseen! Kokouksessa kuullaan erityisesti seuran jäsenten toiveita toiminnan kehittämiseksi ja toimintaideoiden toteuttamiseksi!
Kokousta ennen kaikille avoin asukasilta klo 17 sekä pullakahvit klo 18!
Asukastilaisuudessa esitellään aloitetta metrokorttelin kehittämiseksi, jonka Myllypuro-seura teki pormestarin illassa 1.2.2018. Aloite etenee seuraavaksi kaupunginvaltuustoon.
Lämpimästi tervetuloa!
Marita Manninen
Puheenjohtaja
Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen ideoima uudenlainen monikäyttökortteli, johon Myllypuro-seura esittää lisäksi asuntoja päälle. Näin saataisiin tohinaa tontille, jolla on ollut toimitila-asemakaava voimassa jo vuodesta 2004, mutta ei ole toteutunut sellaisenaan.
Nuorisotakuutalo avattu ostarilla
Myllypuron ostarin entisen kahvilan tiloissa on taas tohinaa, kun siellä avattiin Nuorisotakuutalo ma 26.2.2018. Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Pilvi Torsti (sd).
Pilvi Torstin mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan uusia toimintamalleja nuorten aikuisten saamiseksi koulutuksen ja työn pariin. Torsti näkee Nuorisotakuutalon kaltaisen konseptin olevan ajankohtainen: yhteiskunnallisiin ongelmiin haetaan ratkaisuja yhteistyöverkostoissa ja yhteistyössä nuorien kanssa.
Nuorisotakuutalo on toiminut Helsingissä vuoden 2018 alusta alkaen, mutta mallia on konseptoitu Raumalla ja Tampereella vuodesta 2014. Mallin ideana on tarjota alle 29-vuotiaille nuorille heidän tarvitsemansa kokonaisvaltainen tuki heti.
Myllypuron kohtaamispaikka rakennetaan yhdessä nuorten kanssa ja sieltä saa tarvittaessa tukea arjen ongelmiin sekä ohjausta palvelujen pariin. Nuorisotakuutalon työntekijät myös jalkautuvat nuorten kokoontumispaikkoihin ja halukkaille järjestetään mahdollisuuksia harrastustoimintaan.
Keskeinen ulottuvuus on tuki kohti koulutusta ja työtä. Tätä toteutetaan muun muassa ns. Valo-Valmennus-menetelmällä, joka on valtakunnalliseksi levinnyt tapa suorittaa ammatillinen koulutus tai tutkinnonosia epämuodollisissa oppimisympäristöissä.
”Olennaista on, että nuoret eivät jää pyörimään erilaisiin palveluihin kuin pyöröoviin. Tavoitteena pitää aina olla konkreettinen askel, jonka nimi on koulutus tai työ”, Pilvi Torsti summaa. ”On myös hienoa, että rohjetaan ottaa mallia start-up-maailmasta: ensin kehitetään, sitten tehdään pilotti ja sen pohjalta aloitetaan skaalaamiseen eli hyvän idean monistamiseen tähtäävä työ.”
Nuorisotakuutaloa hallinnoivan Valo-Valmennusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander totesi avajaisissa, että Nuorisotakuutalon slogan ”aikaa ja osallisuutta” tarkoittaa sitä, että tärkeintä on kohdata nuori hänen omassa elämässään ja muistaa, että nuori itse tuntee elämänsä parhaiten. ”Meille on tärkeää, että nuori kokee mielekkääksi osallistumisensa koulutukseen ja työhön, ja löytää oman paikkansa ja tilansa missä hän voi hyvin”, sanoo Kumlander.
Nuorisotakuutalo-toimintamallin pilotointia pääkaupunkiseudulla rahoittaa opetus-ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander, kimmo.kumlander@valo-valmennus.fi, puh. 050 529 9675
kehittämispäällikkö Eeva Salmi, eeva.salmi@valo-valmennus.fi, puh. 044 236 9662
Pääsiäismyyjäiset asukastalo Myllärissä la 24.3.2018
Käsitöitä, koristeita, arpajaisia, leivonnaisia ja paljon muuta! Järjestää myllypurolaiset yhdistykset ja kerhot. Tervetuloa!
Roihupellon uusi suunnitteluperiaate esillä 23.3. saakka
Kaupunki valmistelee Roihupellon teollisuusalueelle suunnitteluperiaatteita uuden yleiskaavan pohjalta, olettaen että yleiskaava tulee lainvoimaiseksi. Näiden periaatteiden pohjalta jatkuu sitten asemakaavoitus lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Suunnitelman aluerajaus ulottuu myös Puu-Myllypuroon.
Kaupungin tarkoituksena on turvata elinkeinoelämän toiminta Roihupellossa jatkossakin. Lisäksi tutkitaan miten Roihupelto toimii nykyisellään työpaikka-alueena, minkälaista kauppaa Roihupeltoon voisi tulla ja minne, mitkä ovat metropysäkin tavoiteajankohta ja edellytykset sekä millä ehdoilla tai sijainnilla asumiselle on edellytyksiä. Näiden pohjalta muodostetaan yleiskaavan tavoitetila Roihupellosta vuonna 2030 ja 2050.
Luonnos on esillä 5.3.–23.3.2018 kaupungin verkkosivulla:
https://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.aspx?sour=haku&id=2017-011884&map=yes
sekä siihen voi käydä tutustumassa info- ja näyttelytila Laiturin asiakaspalvelussa (käyntiosoite Narinkka 2), jossa saa myös henkilökohtaista neuvontaa.
Mielipiteitä suunnitelmasta voi esittää 23.3.2018 saakka joko:
• kirjepostina osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Hgin kaupunki,
• viemällä mielipide kaupungintalolle osoitteeseen Pohjoisesplanadi 11–13,
• sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi tai
• suoraan suunnittelijalle Laura Hietakorvelle puhelimitse (09) 3103 7047, tarvittaessa tapaamisaika tulee sopia etukäteen.
Myllypuron peruskoulun laajennus
Kaupunki suunnittelee Myllypuron peruskoulun yläkoulun rakennuksen laajennusta. Tämä liittyy Neulapadontien sivukoulun purkamiseen ja tukee koulun toimintaa yhtenäisenä peruskouluna sekä vastaa kasvaviin oppilasmääriin Myllypurossa.
Suunnitelma on esillä 19.2.–16.3.2018 asukastalo Myllärissä sekä kaupungin verkkosivulla:
https://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.aspx?sour=haku&id=2017-003451&map=yes
Mielipiteitä suunnitelmasta voi esittää 16.3.2018 saakka joko:
• kirjepostina osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Hgin kaupunki,
• viemällä mielipide kaupungintalolle osoitteeseen Pohjoisesplanadi 11–13,
• sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi tai
• suoraan suunnittelijalle Mikko Näverille puhelimitse (09) 3103 7331, tarvittaessa tapaamisaika tulee sopia etukäteen.
Myllypuron koululaiset kysyivät pormestarilta
Pormestarin asukasillassa 1.2.2018 Myllypuron peruskoululaiset kysyivät kaksi kysymystä.
Kysymykset esitti 5A-luokan reipas puheenjohtaja Riitu Kivisaari.
Asiaa oli valmiteltu kyselemällä luokista, mitä oppilaat toivoisivat kouluun lisää tai muutettavaksi. Toimikunta sitten valitsi kaksi toivotuinta ja parasta kysymystä, jotka voisivat olla koululle tai ylipäänsä Myllypurolle hyväksi.
Ja tässä ne ovat:
Kannamme kouluun joka arkipäivä paljon painavia kirjoja, jotka kuluttaa olkapäitämme ja niiden teko on kuluttanut myös luontoa. iPadit eivät painaisi repussa, tai kuluttaisi luontoa yhtä paljon kuin kirjat. Voisimmeko saada omat iPadit, joilla voisimme käyttää sähköistä oppimateriaalia.
Myllypurossa on mahdollista harrastaa paljon eri liikuntalajeja. Yksi isoimmista ongelmista on kuitenkin, että vapaa-ajan harrastajille ja liikkujille, ei jää jäljelle liikunta tiloja ja kenttiä, koska isommat joukkueet ja liikuntaseurat ovat varanneet ne. Tämänpä takia tarvitsisimme Myllypuroon yleisen ulkokoripallokentän. Koulumme ison hiekkakentän muuttaminen tekonurmikentäksi olisi myös hyvä uudistus, harrastajien, normaali liikkujien, sekä koulunkin kannalta. Voisimmeko saada Myllypuroon ulkokoripallokentän ja tekonurmen koulumme hiekkakentälle.
Ensimmäiseen kysymykseen vastasi kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Hän sanoi, että toimialalla kyllä suunnitellaan digitaalisten välineiden hankkimista ja koulutetaan opettajia käyttämään niitä opetuksen apuna. Eli kirjojen korvaamista iPadeilla ei tässä vaiheessa ole luvassa.
Toiseen kysymykseen vastasi liikuntapaikkavastaava (nimi puuttuu). Hän totesi, että liikuntatoimen niukoista määrärahoista kilpailee aina moni kaupunginosa, mutta asiaa voitaisiin tutkia.
Joten koululaiset oppivat tästä ainakin sen, että asiaa täytyy seurata myös vastauksen saamisen jälkeen, jos meinaa saada aikaan muutosta.