Uutisia

Kaupunginosaan liittyviä uutisia.

Elämää Myllypurossa tutkimus

Elämää Myllypurossa. Kaupunkikansatieteellinen tutkimus lähiöelämästä.
(URBAN II-hanke, Helsingin kaupunginmuseo)

Hanketta esiteltiin 28.8. EU:n Urban II-yhteisöaloiteohjelman päätösseminaarissa Kontulan Mikaelinkirkossa.

Hankkeesta avataan tulevan vuoden helmikuun alussa verkkonäyttely, jossa hankkeesta kerrotaan enemmän, ja jossa esitellään myös kuvamateriaalia. Tavoitteena on interaktiivinen näyttely, johon myös myllypurolaiset voisivat lisätä materiaalia halutessaan. Asiasta tiedotetaan myöhemmin erikseen, kertoo kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss.

Elämää Myllypurossa – hankkeessa on kerätty haastattelu- ja kuva-aineistoa ensimmäisestä asukassukupolvesta nykyhetkeen, sekä dokumentoitu lähiö kulttuuriympäristönä 2000-luvun alun asussa. Tämä on ollut osa Kaupunginmuseon kokoelmastrategiaa, jonka tavoitteena on nykykulttuurin suunnitelmallinen tallentaminen.

Kaupunginmuseon dokumentointihankkeen tarkoituksena on ollut toteuttaa osaltaan kaupungin lähiöprojektin sosiaalisen elvyttämisen ja kestävän kehityksen tavoitteita tekemällä alueen arkielämää näkyväksi. Hanke on edellyttänyt yhteistyötä monien myllypurolaisten toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteet ja toteuttamistapa

Hankkeen tavoitteina vuonna 2004 olivat mm. museon kokoelmien täydentäminen, eri sosiaaliryhmien tavoittaminen, alueen ja kotien dokumentoiminen haastattelemalla ja valokuvaamalla.

Hankkeen esitutkimus toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston Kansatieteen oppiaineen opiskelijoiden kanssa. 3 palkattua projektityöntekijää jatkavat vuoden loppuun asti hankkeen parissa.

Elämää Myllypurossa – hankkeeseen osallistui haastattelun antamalla 61 myllypurolaista, joista 31 avasivat ovensa valokuvaajille. Aineistosta on tehty jo yksi proseminaarityö Helsingin yliopistossa. Valokuvaajat on dokumentoinut kotien lisäksi Myllypuron aluetta ja siellä olevia rakennuksia ja tapahtumia, n. 750-1000 kuvaa. Aineistoa tallennetaan parhaimmillan Kaupunginmuseon tietokantaan, josta se on hyödynnettävissä tutkimus – ja näyttelykäyttöön.

Yhteistyötä on tehty Myllypuron päiväkodin, nuorisotalon, koulun, kirkon, lähiöaseman, Myllypuro-seuran, Myllypuron kiinteistön, Suomen pakolaisavun, Helsingin yliopiston Urban II-toimiston kanssa. Yhteistyö on mahdollistanut haastateltavien saannin eri sosiaaliryhmistä ja auttanut saamaan kattavamman materiaalin Myllypuron alueelta.

Yksityishenkilöiden lisäksi on haastateltu myös alueen toimijoita ja esim. päiväkodin lapsia. Hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia myllypurolaisia. Yhteistyönä tehdään myös materiaalia tulevaan verkkonäyttelyyn yhdessä Myllypuron nuorisotalon ja päiväkotien kanssa. Näyttely toteutuu siis vuoden 2007 alussa, jolloin haastattelu – ja kuvamateriaalia on esillä.

Hiljan päivä 8.10.

Hiljaiset suomalaiset kärsivät hiljaisuuden puutteesta.

Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen Hiljan päivänä eli sunnuntaina 8.10. 2006. Tällöin kannattaa jättää auto kotiin ja antaa niille lähes 900 000 suomalaiselle, jotka asuvat tieliikennemelun alueella, yksi hiljaisempi päivä.

Tilastojen mukaan tieliikenne on suurin asumista häiritsevä melulähde. Lentoliikenteen melulle altistuu noin 65 000, rautatieliikenteelle 35 000 sekä teollisuusmelulle ja ampuma- ja moottoriurheilumelulle yhteensä noin 7 000 suomalaista. Hyvin moni suomalaisista siis kärsii kotiin kantautuvasta, jatkuvasta melusta vailla oikeutta hiljaisuuteen.

Suomessa ympäristömelu on ongelma erityisesti Etelä-Suomen suurimmissa kaupun-geissa ja pääväylien lähistöllä. Pelkästään liikennemelulle altistuu Helsingissä noin 100 000 ihmistä, mikä on noin 18 % kaupungin asukkaista. Luvut ovat korkeita ja niiden arvioidaan yhä kasvavan.

Melu ympäröi ihmisiä jatkuvasti. Jos on vähänkään hiljaista, laitetaan korvalappustereot soimaan. Vapaa-aikaa vietetään ravintoloissa, konserteissa ja muissa paikoissa, joissa keskiäänitaso (LAeq) nousee helposti yli sataan desibeliin. Fiksu suojaa korvansa eikä oleile äänentoistolaitteiden läheisyydessä, sillä jo hetkellinen altistuminen erittäin voimakkaalle yli 120 desibelin melulle voi aiheuttaa kuulovaurion eli heikentää kuulokykyä.

Melu myös vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää, oppimista ja jopa vatsan toimintaa. Suurimman kuulovaurioriskin aiheuttajia ovat meluisat työtehtävät, ampuminen ja sähköisesti vahvistettu musiikki. Viihtyisyyttä puolestaan alentaa erityisesti liikenteen aiheuttama melu, samoin esimerkiksi asutuksen lähellä sijaitsevat ravintolat ja teollisuuskiinteistöt.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo ja ennaltaehkäisee omalta osaltaan kaupungin melua. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on meluaville toiminnoille suunnattuja rajoituksia ja ohjeita. Lisäksi ympäristökeskus antaa tapauskohtaisia määräyksiä ottaen huomioon olosuhteet, rasituksen tavanomaisuuden sekä altistuksen voimakkuuden, keston ja ajankohdan. Osa meluntorjunnasta perustuu ympäristönsuojelulakiin, osa terveydensuojelulakiin.

Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristökeskus voi puuttua ympäristölupavelvollisten laitosten meluun sekä tilapäisten tapahtumien ja toimenpiteiden meluun. Esimerkiksi rakennustyömaat, ulkoilmakonsertit, moottoriurheilukilpailut ja lentonäytökset ovat tällaisia. Terveydensuojelulakia ympäristökeskus soveltaa lähinnä ravintolameluun, asuinrakennusten teknisten laitteiden, kuten hissien ja vesikalusteiden, aiheuttamiin meluhaittoihin sekä puutteellisesta ääneneristävyydestä aiheutuviin ongelmiin. Ensisijaisesti tällaiset meluongelmat tulee kuitenkin hoitaa taloyhtiön isännöitsijän kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tulleiden ilmoitusten perusteella helsinkiläisiä häiritsevät eniten liikennemelu, asuntojen sisältä tuleva melu sekä rakennustyömaiden ja ravintoloiden melu. Syksyisin asukkaita häiritsee erityisesti lehtipuhaltimien käyttö. Toinen kestoaihe on ennen kello seitsemää tehtävien huoltotöiden melu. Tilapäistä melua helsinkiläiset sietävät yleensä varsin hyvin, etenkin jos asukkaille on etukäteen tiedotettu asiasta.

Lisää tietoa kaupungin meluntorjunnasta ympäristökeskuksen sivuilta:
http://www.hel.fi/ymparistokeskus  (Asuminen ja terveys -osio)

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/ymparistonsuojelumaaraykset

Lisätiedot:

  • ympäristötarkastaja Tanja Rajamäki, Helsingin ympäristökeskus,
    puh. (09) 7312 2754, 0400 71177

Kotiseurakunta

markku rautiainen netti

Herttoniemen seurakunta

Kirkkoherra Markku Rautiainen

 

*******************************************************

Kirkkoherra Veijo Vatka eläkkeelle 4.9.2011 tilaisuudessa.

Seurakuntamme pidetyn kirkkoherra Veijo Vatkan eläkkeellesiirtymisjuhlaa vietettiin Herttoniemen kirkossa 4.9.2011. Kirkko oli ääriään myöten täynnä seurakuntalaisia ja kutsuvieraita jo hyvissä ajoin ennen sunnuntain messun alkua. Ehtoollisjumalanpalveluksen ja seurakunnan tarjoamien kirkkokahvien jälkeen eläkkeellesiirtymisjuhla monipuolisine ohjelmineen alkoi noin klo 13.

lions-muotokuva-2.jpg

Veijon 38 vuotta jatkunutta työsuhdetta Herttoniemen seurakunnan kanssa, mistä viimeiset 26 vuotta kirkkoherrana, muisteltiin juhlassa erilaisten sketsien ja lyhyiden muistelujen valossa erittäin lämpimästi. Kiitokseksi pitkäaikaisesta palvelusta seurakunnan hyväksi seurakuntalaiset maalauttivat Veijosta muotokuvan, mikä sijoitetaan Herttoniemen kirkon tiloihin. Muotokuvan on maalannut Veijon veli, taidemaalari Johannes Vatka.

lions-krusifixi-2.jpg

Myllypuron Lions-klubi osallistui myös eläkkeellesiirtymisjuhlaan toivottaen Veijo Vatkalle onnellisia eläkepäiviä. Klubi lahjoitti Sammatin leirikeskukselle kiitokseksi pitkäaikaisesta yhteistyöstä Veijo Vatkan kanssa ja pysyväksi muistoksi Veijon ansiokkaasta virkakaudesta oheisen kuvan mukaisen krusifixin. Sammatin leirikeskus on useimmille myllypurolaisille nuorille rippikoululeireiltä tuttu paikka. Krusifixi sijoitetaan Sammatin leirikeskuksen kappelin alttarille.

Teksti ja kuvat: Ossi Lehtinen Myllypuron Lions-klubi

Salibandy 1995-96

Myllypuron Pauhun salibandy vuonna 1995-96 syntyneille harjoittelee Myllypurossa tiistaisin ja torstaisin.

Myllypuron Pauhun salibandy vuonna 1995-96 syntyneille harjoittelee Myllypurossa

  • tiistaisin Battery Base Camp (Nissan) klo 16.30-17.30
  • Myllypuron yläasteella klo 18-19 (1996 syntyneet ja nuoremmat) ja klo 19-20 (1995 syntyneet).

Joukkoon mahtuu muutama 1995 syntynyt ja 1996-1998 syntynyt. Tytöille ei ole omaa joukkuetta, mutta poikien sekaan sopii muutama tyttökin, jos innostusta riittää.

1995 poikien ensimmäiset ottelut ovat sunnuntaina 8.10. Battery Base Campissa (Tupla) klo 10 ja klo 13

1996 poikien ensimmäiset ottelut ovat lauantaina 7.10 Battery Base Campissa (Tupla) klo 11 ja klo 17.

Lisätiedot:

Myllypuron Pauhu
Seija Karinkanta
040 583 0486
Pauhu9596@luukku.com

Kolsintien läpiajo

Kolsintien läpiajo loppui 

Läpiajoliikenne Ratasmyllyntieltä Kolsintietä pitkin Myllärintielle ja sieltä edelleen Viilarintielle tavoitteena Herttoniemen tai Viikintien suunta tai päinvastoin läpiajoliikenne Myllypuroon on nyt pysäytetty totaalisesti.

Kolsintien ja Ratasmyllyntien risteys on tukittu liikenteeltä jykevillä betonipossuilla, jotka on varustettu varoitusmerkein ja varoitusvalolla. Kolsintien ja Myllärintien risteyksessä on vastaavasti opastusmerkki UMPITIE.

Liikennöinti Myllypurosta Herttoniemen ja Viikin suuntaan tulee tehdä Kauppamyllyntien kautta.

Mistä niitä tulee?

Mistä niitä tulee?

Dokumenttielokuva siitä, kun ihminen ja hyönteinen kohtaavat.

Olemme tekemässä YLEN, Suomen elokuvasäätiön ja AVEK:in rahoittamaa dokumenttielokuvaa kaupunkiasumisesta, tuntemattoman pelosta – ja kotien tuholaishyönteisistä.

Pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin kymmeniä tuholaismyrkytyksiä kerrostaloihin ja yksityisasuntoihin. Faaraomuurahaiset, turkiskuoriaiset, koit, torakat ja sokeritoukat ovat ei-toivottuja vieraita, joista halutaan eroon mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Missään muualla tuholaistorjunta-bisnes ei ole niin kannattavaa kuin Pohjoismaissa ja Suomessa. Silti asiasta harvoin puhutaan ääneen – monelle suomalaiselle hyönteinen kodissa on edelleen hävettävä asia. Aihe vaikuttaa pieneltä ja mitättömältä – hyönteisiä on aina ollut ja tulee aina olemaan siellä missä on ihmisiä. Silti hyönteisongelman kautta tulee usein esille suuria asioita ja tunteita: Kaupunkiasuminen kulttuurina, vieraan ja tuntemattoman kohtaaminen, suhde naapureihin jne.

Elokuvassa ”Tuholaisia” (työnimi) on kolme päähenkilöä, jotka ovat työnsä kautta päivittäin tekemisissä tuholaishyönteisten kanssa (mm. hyönteistutkija ja tuholaistorjuja). Lisäksi elokuvassa esiintyy pienissä haastatteluosuuksissa lukuisia kaupunkilaisia, nuoria ja vanhoja. Ajatus on tehdä elokuva ihmisistä ja yhteisöstä, jotka asuvat ’yhdessä isossa kerrostalossa’, ja näin kuvata samalla suomalaista yhteisöä. Etsimme elokuvaan  ihmisiä, jotka ovat joutuneet tekemisiin taloyhtiön tai kodin hyönteisongelman kanssa. Elokuvaan tulee lyhyitä kommentteja jopa 20 ihmiseltä, joten yhden ihmisen haastatteluosuudesta ei tule pitkä. Elokuvassa ei kerrota esiintyvien ihmisten nimiä.

KERRO MEILLE MILLAISTA ON ASUA HYÖNTEISEN KANSSA!

Olemme kiinnostuneet kaikenlaisista näkökulmista, ja tulemme mielellämme juttelemaan lisää kasvotusten.  Tätä viestiä saa levittää asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.

Ystävällisin terveisin, elokuvan ohjaajat

Mina Laamo
0440 666 062                     
puh. mlaamo@uiah.fi          

Katja Lautamatti
puh.  040 721 7055
lautama@uiah.fi

Elokuvan tuottaa DoFilms Oy, ja sen suunniteltu ensi-ilta kevät-talvella 2007. Varsinaiset kuvaukset tapahtuvat syksyllä 2006.

Uutta asfalttia Myllypadontielle

Lemminkäinen kadunparannustöissä Myllypurossa 29.5.2006

Maanantaina 29.5. tehtiin Myllypurossa kadunparannustöitä. Ensin jyrsittiin vanhaa asfalttia kerros kadun pinnasta pois. Pian sen jälkeen tulivatkin paikalle pikipojat ja laittoivat uuden asfaltin tilalle.

Tällä kertaa uuden pinnoitteen sai Myllypadontie-Ratasmyllyntie välillä Harakkamyllyntie-Kolsintie Myllypuron länsilaidalla.

Markku ja Marja-Liisa Hyttinen eläkkeelle

Lähtöjuhlaa vietettiin sunnuntaina 7.5.2006


Kuvassa Hyttiset Myllypuron kirkon 10 -vuotisjuhlassa 2002

Marja-Liisa ja Markku Hyttinen jäivät eläkkeelle! Sunnuntaina 7.5. vietettiin Hyttisten lähtöjuhlaa Myllypuron kirkossa klo 12 alkaneen jumalanpalveluksen jälkeen. Myllypuron kirkko oli täynnä heidän toimittamassaan jumalanpalveluksessa. Jumalanpalveluksen jälkeisessä kahvihetkessä seurakuntalaiset saivat tervehtiä eläkkeelle siirtyviä Marja-Liisaa ja Markkua. He ovat 1970 -luvulta asti tehneet työtä ja asuneet myllypurolaisten keskuudessa.

Uutinen heidän eläkeelle siirtymisestään yllätti suuren joukon seurakuntalaisia. Kirkon ovi kävi tiuhaan ihmisten kirjoittaessa nimensä yhteiseen lahjalistaan.

Lahjarahat Hyttiset lahjoittivat lähetystyölle. Seurakuntalaisten muhkean lahjakortin Marja-Liisa ja Markku lahjoittivat Anu ja Juha Väliahon työn tukemiseen Keski-Venäjällä.

Myllypuron koululaisten harrastusopas

Myllypuron koululaisten harrastusopas on valmistunut.

Tämä on ensimmäinen Myllypuron alueelle tarkoitettu, lasten ja nuorten harrasteopas. Tämän oppaan tarkoituksena on jakaa alueella olevista harrastemahdollisuuksista mahdollisimman laajasti tietoja kaikille kouluikäisille lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Harrasteoppaan tekemisen aikana on oltu yhteydessä kaikkiin tiedossamme oleviin Myllypuron alueella toimiviin kerhoihin, urheiluseuroihin, järjestöihin, yrityksiin, kirkkoon ja moniin muihin toimijoihin, joilla on ollut mahdollisuus tarjota mielekästä tekemistä koulun jälkeen, iltaisin ja viikonloppuisin.

Tämän harrasteoppaan tarkoituksena on löytää nuorille yhteinen, mielekäs, monipuolinen, turvallinen ja mukava harrastus, mikä jatkuisi vuosia eteenpäin! Tavoitteemme on tehdä harrasteoppaasta kerran vuodessa ilmestyvä ja julkaistava tiedonvälittäjä. Tämä oppaamme löytyy myös tämän kevään kuluessa alla mainitulta Myllypuron Ala-asteen www. sivuilta.

Toivomme ja odotamme innolla palautettanne, minkä voitte tehdä suoraan joko Myllypuron Ala-asteen verkkosivuilla http://www.mylpa.edu.hel.fi/ tai sähköpostitse suoraan vanhempainyhdistykselle myllypuro.vanhemmat@netti.fi

Tämän oppaan tekemisessä ovat mukana olleet:

  • Myllypuron ala-asteen Vanhempainyhdistys r.y., pj. Harri Mutanen, Maria Iho ja Leena Rauhamaa
  • Klaari Helsinki / Itäinen, Sanna Pylkkänen
  • HNMKY, Iina Mäkinen
  • Myllypuron ala-asteen rehtori, Anna Hirvonen

Opas on toteutettu Helsingin Sosiaaliviraston Klaari Itäinen ja Myllypuron Nuotta-tiimin (alueen lasten ja nuorten parissa toimijat) toimesta. Yhteistyökumppanina on ollut Myllypuron ala-asteen vanhempainyhdistyksen pj. Harri Mutanen sekä muita aktiivisia alueen vanhempia.

Esitteen kääntäjinä ovat

  • Heidi Nygård (ruotsi), kriisityöntekijä, Itäinen Nuorten kriisipiste
  • Tatjana Tsempoi (venäjä)
  • Sabad Yussuf (somalia), projektityöntekijät Versoprojekti Itäinen perhekeskus/ maahanmuuttajien perhetyö

Valokuvat on tuottanut Saara Vuorjoki (etukansikuvat ja kuva sivulla 12), Helsingin lähiöprojektin kuva-arkisto (kuva sivulla 17).

Jakelu: Painettuna esikoulun, koulun ja liikuntapaikkojen kautta. Sähköisesti Myllypuron ala-asteen ja yläasteen, Klaarin sekä Lähiöprojektin internetsivuilla.

Tiedustelut:

  • Harri Mutanen, Myllypuron Ala-asteen Vanhempainyhdistys r.y.matkapuhelin: 0400 432 576
  • Sanna Pylkkänen, Klaari -koordinaattori Sosv / Nuorten päihdetyö / Klaari Itäinen matkapuhelin: 050 402 0170

 
Avaa pdf -muodossa oleva opas [Avaa tästä]

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

http://www.hel2.fi/sosv/klaari/info/index.htm
http://www.hel2.fi/sosv/klaari/julkaisut/index.htm
http://www.hel2.fi/sosv/index.html

Myllypuron kävelyteille uusia nimiä

Lions Club Helsinki Myllypuro teki 17.5.2005 kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle esityksen jalankulku- ja pyöräteiden nimeämisestä.

Tie 1, joka lähtee Kiviparintien päästä kohti Karistimentien päätä, josta tie kääntyy ja ylittää Tuulimyllyntien ja päättyy Myllymatkantiehen. Tie on tärkeä kulkuväylä, jota käytetään kuljettaessa ostoskeskukseen, metroasemalle ja se on myös jalankulkureitti Myllypuron sairaalaan.

Tie 2, joka lähtee Ratasmyllyntien ja Samoilijanpolun välisestä metsiköstä ja ylittää Myllypadontien ja Neulapadontien sekä Orpaanportaan ja tulee Myllymatkantien päähän josta se ylittää pienen mäen ja päättyy Myllypurontiehen. Tie on myös tärkeä kulkuväylä koululaisille sekä Myllypuron sairaalassa kävijöille.

Nimistötoimikunta päätti esittää katuosuudella Kiviparintie – Karistimentie – Tuulimyllyntie – Myllymatkantie sijaitsevan jalankulkutien nimeksi Siipitukki – Vingstocken

Perustelu: Ryhmänimi (myllyn aihepiiri); siipitukki = jalkamyllyn koneiston tärkein osa (vaakasuoraan parruun eli orpaanportaaseen tuettu pysty siipitukki, jonka alapäässä on säteittäiset siivet).

———

Nimistötoimikunta päätti esittää lisäksi katuosuudella Ratasmyllyntien ja Samoilijanpolun välinen metsikkö – Myllypadontie – Neulapadontie – Orpaanporras – Myllymatkantie – Myllypurontie sijaitsevan jalankulkutien nimeksi Akselitukki – Axelstocken

Perustelu: Ryhmänimi (myllyn aihepiiri); akselitukki = myllyn yläkiveä pyörittävä tukki.

Nimistönsuunnittelija Hanna Ikonen kertoo, että nimet valitettavasti vahvistuvat ja päätyvät virallisiin karttoihin vasta, kun ne ovat asemakaavassa tai asemakaavamuutoksessa tulleet lainvoimaisiksi. Pelkästään nimien takia ei yleensä kuitenkaan ruveta kaavamuutosta tekemään, koska prosessi on varsin työläs.

Ikosen mielestä mikään ei kuitenkaan estä näiden nimien käyttöä, sillä nimistötoimikuntahan on niitä esittänyt. Ne voivat olla siis hyvin näkyvissä nettisivuilla, kartoissa yms. Sen sijaan virallisten kilpien pystyttäminen lienee valitettavasti mahdotonta. Ikonen jatkaa, että olisi vain eduksi, jos Akselitukki ja Siipitukki tulisivat tunnetuiksi.

12.3.2006 Markku Hämäläinen