Myllypuron, Myllärinlaakson, Kontulan, Kurkimäen, Kivikon ja Puotilan asukasaktiiveille esiteltiin 16.10. Kurkimäen korttelitalossa Helsingin poliisin käynnistämää lähipoliisitoiminnan kehittämisprojektia.

Samalla keskusteltiin myös HELKA ry:n (Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry.) Turvallinen ja viihtyisä kotialue -projektin laajentamisesta Kontulan, Kivikon ja Kurkimäen suuntaan. Nämä molemmat projektit yhdesä avaavat uudenlaisen tavan edistää oman kotialueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lähipoliisitoiminnan kehittämisprojekti 27.8.07 – 30.9.08.

Katja Nissinen Itäkeskuksen poliisista selvitti läsnäolleille projektin sisältöä seuraavasti:

Helsingin poliisilaitoksen strategisiin linjauksiin liittyen vuosina 2008-2012 toteutetaan organisaatiomuutoksia, joiden yhtenä tarkoituksena on henkilöresurssi-en lisääminen näkyvään valvontaan ja lähipoliisitoimintaan. Näkyvän valvonnan lisääminen on aloitettu jo vuonna 2006.

Vuodesta 1987 käytössä olleen aluepoliisijärjestelmän tilalle halutaan kehittää nykyaikaan paremmin soveltuva lähipoliisimalli. Hankittujen kokemusten perusteella malli on tarkoitus laajentaa ja vakinaistaa koko kaupungin alueelle.

Uuden lähipoliisimallin kuvausta ja tavoitteita.

Itäkeskuksen poliisipiirissä on aloittanyt lähipoliisipilottiryhmä, jossa toimii neljä konstaapelia ylikonstaapelin johdolla. (Pentti Tarvosen johdolla Katja Nissinen, Terhi Lukka, Jenni Saari ja Stefan Korhonen). Pilotin operatiivisesta toiminnasta vastaa komisario. Kokonaisvastuu uuden lähipoliisimallin kehittämisestä on poliisipiirin johtajalla.

Ryhmän tehtävistä.

Pilottiryhmä ei suorita hälytystehtäviä, vaan se keskittyy näkyvään katurauhan, liikenteen ym. valvontaan sekä sidosryhmäyhteistyöhön omalla vastuualueellaan.

Ryhmä tekee suunnitelmallista, ongelmakeskeistä, ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen perustuvaa turvallisuusyhteistyötä alueen viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Lisäksi ryhmän tehtäviin kuuluu mm. suppea esitutkinta lievissä rikoksissa, ennalta estävä toiminta, suojausneuvonta, koulutus ja valistus sekä rikosten uhrien neuvonta.

Pilottivuoden päätavoite.

Päätavoitteena on verkottuminen ja pilottialueen turvallisuussuunnitelman laati-minen Helsingin kaupungin turvallisuusstrategian (2006) ja lähipoliisitoiminnan strategian (2007) linjausten mukaisesti.

Pitkän aikavälin tavoite on etupainotteisen ongelmia, rikollisuutta, häiriöitä ja muita turvattomuutta aiheuttavia ilmiöitä ennakolta estävän verkostoyhteistyö toimintamallin kehittäminen alueella.

Vaikka lähipoliisiryhmällä on oma toimenkuva, sen toiminta on kytketty osaksi poliisipiirin muuta päivittäistä perustoimintaa.

Ryhmä tekee päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroja siten, että joku ryhmästä on aina töissä.

Toiminta-alue muutokset nykyiseen lähipoliisijärjestelmään.

Itäkeskuksen poliisipiirin toiminta-alue on nykyisellään rajoiltaan sama kuin Helsingin kaupungin Itäisen ja Kaakkoisen suurpiirin alueet. Asukasluku on noin 146.000.

Itäkeskuksen poliisipiirissä on tällä hetkellä kuusi (6) lähipoliisialuetta ja kuusi (6) aluepoliisia (lähipoliisia). Lähipoliisipilottiryhmän aloittaessa toimintansa järjestelmään tulee muutoksia seuraavasti.

Muutosten suunnittelun lähtökohtana oli lähivuosina edessä oleva poliisilaitoksen lähipoliisitoiminnan ja hälytysalueiden aluejaon uudistamistarve. 

Lähipoliisipilotin toiminta-alueen muodostumista ohjasi vaatimus siitä, että piirin toiminta-alue tuli samalla jakaa kolmeen (3) maantieteellisesti mahdollisimman luonnolliseen, asukasmäärältään sekä rikos -ja tehtävämääriltään tasavertaiseen, verkostoyhteistyön tarpeet riittävästi huomioivaan lähipoliisialueeseen.

Lopullisessa ratkaisussa ei voitu huomioida kaikkia yhteistyökumppaneiden tarpeita; lähipoliisialueiden rajat eivät ole täysin yhteneväiset mm. sosiaalitoimen palvelupisteiden vastuualueiden ja peruspiirien rajojen kanssa.

Lähipoliisipilottiryhmän toiminta-alue muodostui yhdistämällä Itä-Helsingin ytimeen kuuluvat Kontulan ja Itäkeskuksen lähipoliisialueet.

Uuteen toiminta-alueeseen kuuluvat seuraavat kaupunginosat: Kontula, Kivikko, Kurkimäki, Myllypuro, Itäkeskus, Marjaniemi, Vartiokylä, Vartioharju, Puotinharju, Puotila ja Roihupellon teollisuusalue.

Pilotin toiminta-alue on erittäin vaativa ja haasteellinen monilla mittareilla mitattuna koko kaupungin vertailussakin. Kaikista Itä-Helsingin hälytystehtävistä noin 47 % ja rikosilmoituksista noin 50 % kohdistui alueelle vuonna 2006, vaikka siellä asuu noin kolmannes Itä-Helsingin asukkaista.

Piirin neljä (4) muuta lähipoliisia jatkavat työskentelyään nykyisellä toimintamallilla omilla lähipoliisialueillaan, pilottialueen ja -ryhmän rinnalla.

Lähipoliisin tavoittaa:

Ryhmäpuhelimella (09) 189 4837
Faksilla (09) 189 2885
Ryhmän sähköpostilla itakeskus@helsinki.poliisi.fi

Nyt ne hakkuutähteet sitten saivat kyydityksen pois Myllypuron alueelta (kuva lisätty 12.12.2007). Kuvassa kuorman lastauksen loppuvaihe koirapuiston vieressä.

Helsingin Rakennusviraston ympäristötuotannon luonnonhoitoyksikön toimistopäällikkö Jouko Laakso vastaa seuraavassa Rakennusviraston asiakaspalvelulle tekemiini kysymyksiin, jotka koskevat Myllypuron alueella kaadettujen/katkottujen puiden ja risujen poiskuljettamisesta ja yleisönosastossa asiasta käytyä keskustelua.

Toimistopäällikkö Laakso selvitti  Myllypuron työmaavaiheen alueen vastaavalta luontomestarilta Kari Vuosalmelta. Vuosalmi vastaa tehtyihin kysymyksiin seuraavasti;

Mitä Myllypuron alueella.

Myllypurossa on menossa yhteispinta-alataan yli 20 hehtaarin luonnonhoitotöiden toteutus. Työt perustuvat vuorovaikutteisesti laadittuun luonnonhoitosuunnitelmaan ja ovat pääosin pienpuustonhoitoa sekä lisäksi suunnitelmien laadinnan jälkeen syntyneiden kuivuustuhojen korjuuta.

Poikkeukselliset kesät.

Historiallisesti poikkeuksellisten kesien 2002 ja 2003 jäljiltä on kaupungissa, etenkin itä-Helsingissä jouduttu keräilemään yksittäisiä kuivuneita puita. Kuivuustuhojen korjuu on työllistänyt rakennusvirastoa varsin paljon. Puiden kuivumista on tapahtunut edelleen viime kesään asti. Kuivaneita puita on jouduttu hakemaan toistuvasti jopa samoilta paikoilta.

Saadun puutavaran käyttäminen

Luonnonhoitoyksikön metsureiden kaadettua puut suunnitelman mukaisilta alueilta, kuljetetaan teollisuudelle myyntikelpoinen puutavara varastolle, josta se luovutetaan vuosittain kilpailutetulle puutavaran ostajalle (tarjouskilpailun on kaksi edellistä vuotta voittanut Metsäliitto Osuuskunta).

Teollisuudelle kelpaamaton puutavara (pystykuiva ja ylilaho) myydään joko kaupunkilaisille polttopuuksi tai lämpölaitokselle hakepuuksi. Sekä hakkuusta syntynyt hakkuutähde (oksat, latvukset) että pienpuustonhoidosta syntynyt risukko kasataan sosiaaliviraston työllistettävistä tai huoltosuhteisista koottujen ryhmien voimin käsityönä. Nämä ryhmät eivät ole työsuhteessa rakennusvirastoon, ja työvoimaa ko. töihin on ajoittain riittämättömästi, jotta risut saataisiin kasattua pikaisesti kaadon jälkeen.

Hakettaminen

Kun risut ja hakkuutähteet on kasattu, ne kohteesta riippuen kuljetetaan joko isommalle varastolle lämpölaitoksien raaka-aineeksi autohakkurilla haketettavaksi, tai jos sopivia varastotiloja ei ole, ne haketetaan maastoon kaupungin hakkurilla.

Maataloustraktorilla toimiva hakkuri kiertää kaupungin alueen työmaita hakettamassa kasattuja risuja ja hakkuutähteitä siten, että itäisissä kaupunginosissa hakkurilla työskennellään kahden viikon jakso kerrallaan, ja sitten kone siirtyy läntisille ja pohjoisille työkohteille, kumpaankin kahdeksi viikoksi.

Myllypuron alueen töiden valmistuminen

Myllypuron luonnonhoitotyömaalta kertyvä teollisuudelle myytävä ainespuu on luontomestarin Kari Vuosalmen ilmoituksen mukaan saatu ajettua pois lähes kokonaan. Risujen ja hakkuutähteiden ajo alkaa tällä viikolla (vk 49), mutta koska kasaus on vielä osittain kesken, jää työtä vielä ensi vuoden puolellekin.

Luontomestari Vuosalmi vastasi esittämääni kysymykseen, joka koski klapien tekoa klapikoneella Kiviparintie 5 tontilla, että Kiviparintie 5 alueella tehdyt luonnonhoitotyöt ei ole rakennusviraston luonnnonhoitoon liittyvä työmaa, vaan taloyhtiön tonttihakkuu.

Halukkaat myllypurolaiset voivat kysyä yksityisiä lisätietoja itäisen Helsingin luonnonhoidon työmaista saa suoraan alueen vastaavalta luontomestarilta Kari Vuosalmelta puhelin (09) 310 78 804.

Asiasta kiinnostuneena kysymykset esitti
Markku Hämäläinen