Lue tästä uusi kuukausiohjelma ja tule mukaan myös monipuolisiin harrastusryhmiin!
Pormestarin asukasilta Myllypurossa to 1.2.2018
Myllypuron yläasteella to 1.2.2018 klo 17–20.30
Osoite:
Yläkivenrinne 4
Ohjelma:
Klo 17–18.30 Pop up Myllypuro: alueen toimijat ja virastot esillä
Klo 18.30–20.30 Kyselytunti, jossa toimialajohtajat ja viranomaiset vastaavat
Käytössä on myös viestiseinä, johon voi lähettää kysymyksiä esim. kännykällä. Kysymys voi olla yksittäinen sinua askarruttava asia alueella tai laajempi kokonaisuus.
Tässä ennakkokyselyssä voit kertoa mikä Myllypurossa puhuttaa. Onko sinulla kiitoksia tai ideoita kaupungille? Mihin haluaisit muutosta? Hyödynnämme kyselyn tuloksia asukasillan valmistelussa.
https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro
Kaikille alueen asukkaille jaetaan kutsu kotiosoitteeseen noin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Asukasilta on katsottavissa suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena netissä Helsinki-kanavalla.
Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunginkanslia yhteistyössä Myllypuro-seuran kanssa.
Pormestarin asukasiltoja jo vuodesta 1975
Ylipormestari Teuvo Auran aloittamana on vuodesta 1975 alkaen järjestetty vuosien varrella jo yhteensä 90 vastaavaa asukasiltaa eri nimikkeillä. Viime vuosina ne ovet vetäneet salit täyteen, yleensä noin 200–300 osallistujaa.
Konseptia on kehitetty vuoden 2017 aikana asukaskyselyn pohjalta. Uutuutena on tilaisuuden alussa järjestettävä pop up -tori, jossa voi käydä keskustelua alueen ajankohtaista hankkeista suoran niiden suunnittelijioiden kanssa.
Pormestari Jan Vapaavuoren ensimmäinen asukasilta järjestetään uudistetulla konseptilla Myllypurossa 1.2.2018.
Juhlapuhe 5.12.2017
Myllypuro-Seura ry
Matti Toivanen
Myllypuro 5.12.2017 klo 18
JUHLAPUHE
Suomen 100 vuotis- itsenäisyyspäivän juhla Myllypurossa.
Suomen senaatti P. E. Svinhufvudin johdolla (Valtioneuvosto) päätti 4.12.1917 Suomen julistamisesta 6.12.1917 itsenäiseksi valtioksi kansakuntien joukkoon. Siitä huomenna tulee kuluneeksi 100 vuotta, jota olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan.
Suomen itsenäisyyden ajatus oli herännyt jo 1800-luvun alkupuolella. J. V. Snellman oli yksi keskeisiä henkilöitä 1850 puolessa välissä. Myös nouseva nuoriso ja etenkin ylioppilaat vaikuttivat itsenäisyyden kehitykseen. Varsinaisen itsenäisyyden arkkitehdeiksi voidaan kutsua mm. P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio, Kullervo Manner, C. G. E. Mannerheim ja Jean Sibelius. Nämä henkilöt ovat varmaan suurimmalle osalle suomalaisia tuttuja historiasta. Mainitsematta muita lukuisia henkilöitä jotka ovat vaikuttaneet suomen itsenäisyyden rakentamiseen.
1920- ja 30-luku oli itsenäisyyden vakiinnuttamista, valtiomuodon ja valtion rakentamista, sekä tunnustuksen saamista muilta valtioilta. Tässä työssä suuri ansio oli suomalaisilla taiteilijoilla ja urheilijoilla. He ovat rakentaneet suomikuvaa jo 1800-luvun lopulta saakka. Taiteilijat kuten Akseli Gallen Gallela, Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Ferdinand von Wrightin, Helena Schjerfbeck, Laila Pullinen, Aino Ackté, sekä monet monet muut. Myös urheilijat tukivat tätä omalla panoksellaan. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Siiri Rantanen Arnóld Clas Robert Thunberg, joka voitti 20- ja 30-luvulla lähes kaiken voittamisen arvoisen. Suomalaisia olympiavoittajia on 131. Myös arkkitehdit Alvar Aalto ja Eero Saarinen loivat mielikuvaa suomalaisesta arkkitehtuurin korkeasta tasosta. Vielä tänäkin päivänä tulee ihmisiä katsomaa ympäri maailmaa heidän rakennustaidettaan.
1940-luvun alku oli Suomelle ja suomen kansalle raskasta aikaa. Talvisodan aika kuitenkin yhdisti meidät suomalaiset taistelemaan itsenäisyyden puolesta. Ne monet sankarit, jotka puolustivat suomen itsenäisyyttä eivät unohdu koskaan. Niille sankarivainajille jotka antoivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta, saamme me ja tulevat sukupolvet olla kiitollisia. Ilman heidän uhriaan Suomi ei olisi yksi maailman parhaista kansoista.
1950- ja 60-luku oli suurta maamme rakentamisen aikaa, joskin Suomesta muutti paljon ihmisiä muualle maailmaan. Voidaan sanoa, että silloin Suomi rakennettiin lähes uudelleen. Vaikkakin tuhottiin uuden tieltä arvokasta vanhaa. Koulutusta kehitettiin ja uudistettiin. Sosiaalista hyvinvointia, terveyspalveluja ja turvallisuutta parannettiin.
1900-luvun loppua kohti Suomi avautui maailmalle ja Suomeen tuli paljon uusia vaikutteita muualta. Nuorisokulttuuri kukoisti ja nuoret itsenäistyivät aikaisemmin. Suomen teollinen rakenne muuttui. It-ala ja palvelut kasvoivat voimakkaasti. Vuosisadan viime vuosikymmeninä myös Suomea koitteli maailmanlaajuinen lama. Monet yritykset joutuivat lopettamaan. Moni menetti työnsä ja kotinsa, mutta siitäkin selvittiin sisulla. Rakennettiin uutta yritystoimintaa kuten Nokia ja Kone, jotka olivat ja ovat vieläkin tunnetuimpia suomalaisia brändejä maailmalla.
2000-luvulla Suomi ja suomalaiset on niittäneet sitä viljaa jota menneet ja nykyiset sukupolvet ovat kylväneet. 2000-luvulla myös maahanmuutto lisääntyi. Otetaan myös heidät rakentamaan Suomea. He eivät ole uhka, vaan mahdollisuus tehdä Suomesta vielä parempi ja menestyneempi. Lainatakseni kenraali Adolf Erik Ehrnroothin sanoja: ”Suomi on paras maa suomalaisille”. Toivottavasti se on kaikille täällä asuville. Tehkäämme yhdessä suomesta kaikille parempi maa.
Kun sain tämän tehtävän puhua tässä tilaisuudessa, mietin mitä on suomalaisuus ja suomalaiset. Millainen hän on, mitä ajattelee itsestään ja muista. Parhaiten sen on kuvannut Jorma Etto, runossaan Suomalainen.
Suomalainen
Jorma Etto
”Suomalainen on sellainen joka vastaa, kun ei kysytä, Kysyy kun ei vastata, ei vastaa, kun kysytään, sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen: Metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat. Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy kun toinen heittää kiukaalle vettä. Sellaisella suomalaisella on aina kaveri ja se kaveri on suomalainen. Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.”
Katso kuvat! Railakkaita ehdotuksia Myllypuroon
Nuorten arkkitehtien vetämässä työpajassa 12.10.2017 pohdittiin, miten koko Myllypuro voisi hyötyä Metropolia-amk:n kampuksen myötä yhä vahvistuvasta nosteesta. Runsaasti kommentteja kertyikin ideakartalle:
Näiden pohjalta ammattilaiset valmistelivat sitten neljä ehdotusta, joissa on sekä tuttuja että aivan uusia ajatuksia siitä, millainen voisi olla mahdollisimman hyvä ja mukava elinympäristö Myllypurossa.
Työpajan järjesti Uusi Kaupunki -kollektiivi yhteistyössä Metropolia-amk:n Live Baltic Campus –projektin sekä Helsingin kaupungin kanssa.
Tutustu ehdotuksiin ja katso kaikki kuvat täältä:
http://uusi-kaupunki.fi/tyopajat/myllypuro/
Yksi ehdotuksista on metroaseman päälle rakennettava toimistotalo, jossa myös liiketilaa ja parkkihalli sekä varastotilaa.
(Kuva: Rudanko + Kankkunen).
Useammassakin ehdotuksessa oli hahmoteltu lisärakentamista nykyisten talojen katoille kuten Alakiventie 3:ssa jo tehdään.
(Kuva: Studio Puisto).
Orpaanportaan viihtyisyyteen kiinnitettiin myös huomiota.
(Kuva: MUUAN).
Myllypuro-seuran syyskokouksen päätöksiä
[Päivitetty 13.11.2017]
Myllypuro-seuran sääntömääräinen syyskokous pidettiin asukastalo Myllärissä ma 13.11.2017 klo 19.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, mm.
• valittiin hallituksen puheenjohtaja vuodelle 2018: Marita Manninen.
• valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuosille 2018–2019: Jorma Angelsola, Hannu Hassinen, Eveliina Heinäluoma ja Jutta Pekonen.
• Markku Hämäläinen oli ilmoittanut eroavansa kesken kauden, hänen tilalleen vuodeksi 2018 valittiin Matti Toivanen.
• määrätään yhdistyksen jäsenmaksun suuruus vuodelle 2018: Henkilöjäsenten jäsenmaksu nostettiin 15 euroon.
• toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin hallituksen esityksestä pienin täsmennyksin.
Kokouksessa oli 23 äänivaltaisia osallistujaa seuran henkilöjäsenistä sekä yhteisöjäsenistä.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki: Myllypuron vetovoima kasvussa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Myllypuro on saanut nauttia merkittävästä asukasmäärän kasvusta. ”Myllypuron kehittyminen asuntokannaltaan monipuoliseksi ja palveluiltaan kattavaksi kaupunginosaksi on ollut johdonmukaisen työn tulosta”, kiitteli edeltäjiään Helsingin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki puheessaan Myllypuro-päivässä la 23.9.2017.
Esimerkkinä myönteisestä kehityksestä Sinnemäki mainitsi uuden ostarin ja terveyskeskuksen, jotka palvelevat naapurikaupunginosienkin asukkaita. Puu-Myllypuro on puolestaan esimerkki täydennysrakentamisesta, jonka avulla on saatu monipuolistettua asuntokantaa ja lisättyä perheitä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Sinnemäki puhui Myllypuro-päivässä myös Verkkokauppa.comin äskettäin tekemästä suunnitteluvarauksesta. Uusi toimipiste voisi sijoittua Metropolia-amk:n kampuksen eteläpuolelle, Kehä I:n varteen. ”Toivomme tietysti, että kampus vaikuttaisi suotuisasti laajemminkin alueen elinkeinoihin ja yksityisten investointeihin”, Sinnemäki sanoi ja lupasi, että kaupunki edellyttää Verkkokaupan hankkeelta myös korkeatasoista arkkitehtuuria.
Itäkeskuksen koulua kielilinjalla käyneelle Sinnemäelle Myllypuro on tuttu paikka sekä liikuntatuntien haastavana juoksumaastona että luokkatoverien kautta. Koulujen ja muiden palveluiden toimivuus on tärkeässä osassa myös kaupungin uudessa strategiassa. ”Helsinki satsaa ihmisiin, palveluihin ja kaupunginosien kehittämiseen tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia”, sanoi Sinnemäki.
Lue kaupunginkanslian tiedote tästä:
www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/myllypuro-esimerkkina-kaupunginosan-uudistumisesta