Uutisia

Kaupunginosaan liittyviä uutisia.

Uusi seutuportaali

Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat avanneet uuden seutuportaalin, joka palvelee sekä pääkaupunkiseudun että 14 kunnan Helsingin seudun asukkaita sekä muita seudulla asioivia.

Seutuportaalin osoite on http://www.helsinginseutu.fi.

Seutuportaali tarjoaa tietoa pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyöhankkeista, seudun yhteisistä palveluista sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen toiminnasta. Sivuille on myös koottu linkit kaupunkien sähköisiin palveluihin.

Seutuportaali on osa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä. Tavoitteena on helpottaa seutua koskevan tiedon ja seudun yhteisten palvelujen saavutettavuutta kokoamalla nämä yhden osoitteen taakse selkeiksi asiakokonaisuuksiksi.

Myös Helsingin seudun (pääkaupunkiseutu + KUUMA-kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen + Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo) yhteistyötieto on jatkossa saatavilla seutuportaalin sivuilla.

Seutuportaali löytyy suomen- ja ruotsinkielisinä osoitteista http://www.helsinginseutu.fi  ja http://www.helsingforsregionen.fi. Myöhemmin julkaistaan myös englanninkielinen sivusto.

Seutuportaali Helsinginseutu.fi ei korvaa kaupunkien omia verkkosivuja, vaan se tulee täydentämään pääkaupunkiseudun asukkaille kohdennettuja verkkopalveluja. Palvelun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat pääkaupunkiseudun kaupunkien viestintä- ja tietotekniikkayksiköt.

Moninaiset-päätösjuhla

KUTSU, Moninaiset – monta kulttuuria, yksi Suomi
Päätösjuhla la 25.11. klo 15-18 Stoan kahvilassa, Turunlinnantie 1

”Aikaisemmin kävin vain töissä ja katselin televisiota. Sitten sattumalta Kontufestareilla käteen osui Moninaisten esite, ja yhtäkkiä elämässä olikin tanssia, maalausta ja taidenäyttelyiden järjestelyä!”

Kolmen vuoden aikana Kassandran Moninaiset on tarjonnut monenlaista toimintaa naisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille Itä-Helsingissä. Työpajojen lisäksi olemme järjestäneet taidenäyttelyitä, luentoja, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Osallistujamäärä on yli 5000! Osallistujat ovat saaneet uutta sisältöä elämäänsä, ohjaajat löytäneet töitä ja Itä-Helsinkiin on syntynyt uusia järjestöjä. Kiitosta on tullut sekä osallistujilta että eri alojen ammattilaisilta. Hankkeena taidetyöhön panostanut Moninaiset on ollut ainutlaatuinen.

Ilman suurta joukkoa aktiivisia ja lahjakkaita naisia emme olisi onnistuneet. Tule kanssamme juhlimaan kolmen vuoden saavutuksia! Tarjolla on pientä syötävää ja juotavaa, lisäksi näemme Moninaisista tehdyn dokumentin Suomineidon monet kasvot. Otamme mielellämme vastaan ohjelmaehdotuksia. Jos sinulla on esityksiä, niin ota yhteyttä!

Ystävällisin terveisin

Moninaiset – monta kulttuuria, yksi Suomi
Kaisa Hirn, tuottaja

Kassandra ry
Museokatu 34, 00100 Helsinki
tel (09) 6841 4212
gsm 050-4321 475
fax (09) 6841 4210
kaisa.hirn@kassandra.fi
www.kassandra.fi/moninaiset

Kodin/koulun yhteistyö

Teemailta: ”Miten koti ja koulu tekevät yhteistyötä lapsen parhaaksi” Myllypuron ala-asteella, Yläkivenrinne 6, tiistaina 21.11.2006 klo 18.00

Illan alustajana toimii Kari Uusikylä. Hän on kasvatustieteen professori, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta.

Kari Uusikylä on tullut tutuksi ihmisen luovuutta ja lahjakkuutta ikäkauden eri vaiheissa koskevista tutkimuksistaan ja kannanotoistaan.

Hän on korostanut luovuuden, erilaisuuden ja monipuolisten taitojen merkitystä sekä yhteiskunnan kannalta että yksilön kehityksessä.

Uusikylä on laatinut tutkimuksia ja oppikirjoja muun muassa didaktiikasta ja opettajankoulutuksesta.

Erityistä huomiota sai hänen 1993 julkaistu teoksensa Lahjakkaiden kasvatus. Kari Uusikylä on palkittu vuonna 2005 Luokanopettajaliiton palkinnolla, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla sekä vuoden 2005 mielenterveyspalkinnolla.

Kahvitarjoilu aloitetaan klo 17.30.

Tervetuloa joukolla kuuntelemaan alustus ja keskustelemaan.

Pelipaikka

Teksti ja kuvat: Markku Hämäläinen 22.10.2006
Harakkamyllyn aukion pelipaikkaa on kunnostettu kaupungin toimesta

 

Harakkamyllyntien mutkassa (kartassa punaisella merkityssä paikassa) olevaa pelipaikkaa on kunnostettu asukasaloitteen pohjalta.

Pelipaikalle on asennettu koripalloteline ja sen edusta on asfaltoitu. Lisäksi alueen molempiin päihin on asennettu vankkarakenteiset maalit, jotka eivät vaurioidu räväkemmissäkään otteluissa.

Kuvaajan kanssa samaan aikaan paikalle osunut kaupungin edustaja kertoi, että Herttoniemestä saadulla kokemuksella maalit täytyy olla vahvat, jotta ne säilyvät kunnossa. Hän jatkoi, että eivät pelaajat niitä riko, vaan se on aivan toinen porukka, joka vahingoittaa kalusteita.

Alueen laidoilta on lisäksi harvennettu puita ja pusikoita ja siten saatu alue valoisammaksi.

Sählytapahtuma 27.10.

Väkivallattoman viikon sählytapahtuma pe 27.10. klo 15-18

Tervetuloa seuraamaan NFG:n järjestämää sählytapahtumaa pe 27.10 klo 15–18 osoitteeseen Kivensilmänkuja 2.

Mukana mm. NFG:n, poliisien ja SM-liiga pelaajien joukkueet!

Tapahtumaa tukevat:
Arena Center
Hartwall
Procter & Gamble / Pringles
Silmäasema

 


Non Fighting Generation ry
Kivensilmänkuja 2
00921 Helsinki

Urban II-juhlakirja

Urban II -yhteisöaloiteohjelman kokemuksista juhlakirja. Urbaani tulevaisuus – Kaupunki kaikille. Urban II -yhteisöaloiteohjelman juhlakirja (2006). Julkaisija: Helsingin kaupunki & Vantaan kaupunki.

Helsingin ja Vantaan Urban II -yhteisöaloiteohjelman juhlakirja julkistettiin 29.9.2006 Helsingissä Valkoisessa Salissa. Urban II -ohjelman päätösseminaarin päätapahtumassa perjantaina julkistettu juhlakirja nostaa esiin seikkoja, miksi Urban II -yhteisöaloiteohjelmaa on Suomessa tarvittu.

Kirjassa arvioidaan ohjelman näkökulmasta itäisen pääkaupunkiseudun alueen kehittämistoimintaa, kaupunkipolitiikkaa ja tulevaisuuden haasteita. Se esittelee ohjelmassa aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia ohjelman kohdealueella. Lisäksi Urban II -ohjelmaa tarkastellaan osana laajempaa pääkaupunkiseudun alueellista kehitystä. Juhlakirjaan ovat kirjoittaneet asukkaat, kaupunkitutkimuksen asiantuntijat sekä valtion ja kaupunkien edustajat.

Helsingin ja Vantaan Urban II -yhteisöaloiteohjelmaa toteutetaan vuosina 2001-2006 itäisellä pääkaupunkiseudulla. Ohjelman tavoitteena on taantuvien kaupunkialueiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Toiminnan perusperiaatteina ovat asukaslähtöisyys, alueellinen yhteistyö ja kumppanuus. Urban II on suurin Suomessa vuoteen 2006 mennessä toteutettu kaupunkipoliittinen ohjelma.

Lisätietoja:

Eeva-Liisa Broman
Projektipäällikkö
puh. 050 572 0838
eeva-liisa.broman@hel.fi

Jukka-Pekka Sorjonen
ohjelmapäällikkö
puh. 040 579 0071
jukka-pekka.sorjonen@vantaa.fi


Toimittajakappaleet:
Mari-Anne Aronen
puh. 050 329 3909
mari-anne.aronen@hel.fi

Elämää Myllypurossa tutkimus

Elämää Myllypurossa. Kaupunkikansatieteellinen tutkimus lähiöelämästä.
(URBAN II-hanke, Helsingin kaupunginmuseo)

Hanketta esiteltiin 28.8. EU:n Urban II-yhteisöaloiteohjelman päätösseminaarissa Kontulan Mikaelinkirkossa.

Hankkeesta avataan tulevan vuoden helmikuun alussa verkkonäyttely, jossa hankkeesta kerrotaan enemmän, ja jossa esitellään myös kuvamateriaalia. Tavoitteena on interaktiivinen näyttely, johon myös myllypurolaiset voisivat lisätä materiaalia halutessaan. Asiasta tiedotetaan myöhemmin erikseen, kertoo kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss.

Elämää Myllypurossa – hankkeessa on kerätty haastattelu- ja kuva-aineistoa ensimmäisestä asukassukupolvesta nykyhetkeen, sekä dokumentoitu lähiö kulttuuriympäristönä 2000-luvun alun asussa. Tämä on ollut osa Kaupunginmuseon kokoelmastrategiaa, jonka tavoitteena on nykykulttuurin suunnitelmallinen tallentaminen.

Kaupunginmuseon dokumentointihankkeen tarkoituksena on ollut toteuttaa osaltaan kaupungin lähiöprojektin sosiaalisen elvyttämisen ja kestävän kehityksen tavoitteita tekemällä alueen arkielämää näkyväksi. Hanke on edellyttänyt yhteistyötä monien myllypurolaisten toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteet ja toteuttamistapa

Hankkeen tavoitteina vuonna 2004 olivat mm. museon kokoelmien täydentäminen, eri sosiaaliryhmien tavoittaminen, alueen ja kotien dokumentoiminen haastattelemalla ja valokuvaamalla.

Hankkeen esitutkimus toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston Kansatieteen oppiaineen opiskelijoiden kanssa. 3 palkattua projektityöntekijää jatkavat vuoden loppuun asti hankkeen parissa.

Elämää Myllypurossa – hankkeeseen osallistui haastattelun antamalla 61 myllypurolaista, joista 31 avasivat ovensa valokuvaajille. Aineistosta on tehty jo yksi proseminaarityö Helsingin yliopistossa. Valokuvaajat on dokumentoinut kotien lisäksi Myllypuron aluetta ja siellä olevia rakennuksia ja tapahtumia, n. 750-1000 kuvaa. Aineistoa tallennetaan parhaimmillan Kaupunginmuseon tietokantaan, josta se on hyödynnettävissä tutkimus – ja näyttelykäyttöön.

Yhteistyötä on tehty Myllypuron päiväkodin, nuorisotalon, koulun, kirkon, lähiöaseman, Myllypuro-seuran, Myllypuron kiinteistön, Suomen pakolaisavun, Helsingin yliopiston Urban II-toimiston kanssa. Yhteistyö on mahdollistanut haastateltavien saannin eri sosiaaliryhmistä ja auttanut saamaan kattavamman materiaalin Myllypuron alueelta.

Yksityishenkilöiden lisäksi on haastateltu myös alueen toimijoita ja esim. päiväkodin lapsia. Hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia myllypurolaisia. Yhteistyönä tehdään myös materiaalia tulevaan verkkonäyttelyyn yhdessä Myllypuron nuorisotalon ja päiväkotien kanssa. Näyttely toteutuu siis vuoden 2007 alussa, jolloin haastattelu – ja kuvamateriaalia on esillä.

Hiljan päivä 8.10.

Hiljaiset suomalaiset kärsivät hiljaisuuden puutteesta.

Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen Hiljan päivänä eli sunnuntaina 8.10. 2006. Tällöin kannattaa jättää auto kotiin ja antaa niille lähes 900 000 suomalaiselle, jotka asuvat tieliikennemelun alueella, yksi hiljaisempi päivä.

Tilastojen mukaan tieliikenne on suurin asumista häiritsevä melulähde. Lentoliikenteen melulle altistuu noin 65 000, rautatieliikenteelle 35 000 sekä teollisuusmelulle ja ampuma- ja moottoriurheilumelulle yhteensä noin 7 000 suomalaista. Hyvin moni suomalaisista siis kärsii kotiin kantautuvasta, jatkuvasta melusta vailla oikeutta hiljaisuuteen.

Suomessa ympäristömelu on ongelma erityisesti Etelä-Suomen suurimmissa kaupun-geissa ja pääväylien lähistöllä. Pelkästään liikennemelulle altistuu Helsingissä noin 100 000 ihmistä, mikä on noin 18 % kaupungin asukkaista. Luvut ovat korkeita ja niiden arvioidaan yhä kasvavan.

Melu ympäröi ihmisiä jatkuvasti. Jos on vähänkään hiljaista, laitetaan korvalappustereot soimaan. Vapaa-aikaa vietetään ravintoloissa, konserteissa ja muissa paikoissa, joissa keskiäänitaso (LAeq) nousee helposti yli sataan desibeliin. Fiksu suojaa korvansa eikä oleile äänentoistolaitteiden läheisyydessä, sillä jo hetkellinen altistuminen erittäin voimakkaalle yli 120 desibelin melulle voi aiheuttaa kuulovaurion eli heikentää kuulokykyä.

Melu myös vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää, oppimista ja jopa vatsan toimintaa. Suurimman kuulovaurioriskin aiheuttajia ovat meluisat työtehtävät, ampuminen ja sähköisesti vahvistettu musiikki. Viihtyisyyttä puolestaan alentaa erityisesti liikenteen aiheuttama melu, samoin esimerkiksi asutuksen lähellä sijaitsevat ravintolat ja teollisuuskiinteistöt.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo ja ennaltaehkäisee omalta osaltaan kaupungin melua. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on meluaville toiminnoille suunnattuja rajoituksia ja ohjeita. Lisäksi ympäristökeskus antaa tapauskohtaisia määräyksiä ottaen huomioon olosuhteet, rasituksen tavanomaisuuden sekä altistuksen voimakkuuden, keston ja ajankohdan. Osa meluntorjunnasta perustuu ympäristönsuojelulakiin, osa terveydensuojelulakiin.

Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristökeskus voi puuttua ympäristölupavelvollisten laitosten meluun sekä tilapäisten tapahtumien ja toimenpiteiden meluun. Esimerkiksi rakennustyömaat, ulkoilmakonsertit, moottoriurheilukilpailut ja lentonäytökset ovat tällaisia. Terveydensuojelulakia ympäristökeskus soveltaa lähinnä ravintolameluun, asuinrakennusten teknisten laitteiden, kuten hissien ja vesikalusteiden, aiheuttamiin meluhaittoihin sekä puutteellisesta ääneneristävyydestä aiheutuviin ongelmiin. Ensisijaisesti tällaiset meluongelmat tulee kuitenkin hoitaa taloyhtiön isännöitsijän kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tulleiden ilmoitusten perusteella helsinkiläisiä häiritsevät eniten liikennemelu, asuntojen sisältä tuleva melu sekä rakennustyömaiden ja ravintoloiden melu. Syksyisin asukkaita häiritsee erityisesti lehtipuhaltimien käyttö. Toinen kestoaihe on ennen kello seitsemää tehtävien huoltotöiden melu. Tilapäistä melua helsinkiläiset sietävät yleensä varsin hyvin, etenkin jos asukkaille on etukäteen tiedotettu asiasta.

Lisää tietoa kaupungin meluntorjunnasta ympäristökeskuksen sivuilta:
http://www.hel.fi/ymparistokeskus  (Asuminen ja terveys -osio)

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/ymparistonsuojelumaaraykset

Lisätiedot:

  • ympäristötarkastaja Tanja Rajamäki, Helsingin ympäristökeskus,
    puh. (09) 7312 2754, 0400 71177

Kotiseurakunta

markku rautiainen netti

Herttoniemen seurakunta

Kirkkoherra Markku Rautiainen

 

*******************************************************

Kirkkoherra Veijo Vatka eläkkeelle 4.9.2011 tilaisuudessa.

Seurakuntamme pidetyn kirkkoherra Veijo Vatkan eläkkeellesiirtymisjuhlaa vietettiin Herttoniemen kirkossa 4.9.2011. Kirkko oli ääriään myöten täynnä seurakuntalaisia ja kutsuvieraita jo hyvissä ajoin ennen sunnuntain messun alkua. Ehtoollisjumalanpalveluksen ja seurakunnan tarjoamien kirkkokahvien jälkeen eläkkeellesiirtymisjuhla monipuolisine ohjelmineen alkoi noin klo 13.

lions-muotokuva-2.jpg

Veijon 38 vuotta jatkunutta työsuhdetta Herttoniemen seurakunnan kanssa, mistä viimeiset 26 vuotta kirkkoherrana, muisteltiin juhlassa erilaisten sketsien ja lyhyiden muistelujen valossa erittäin lämpimästi. Kiitokseksi pitkäaikaisesta palvelusta seurakunnan hyväksi seurakuntalaiset maalauttivat Veijosta muotokuvan, mikä sijoitetaan Herttoniemen kirkon tiloihin. Muotokuvan on maalannut Veijon veli, taidemaalari Johannes Vatka.

lions-krusifixi-2.jpg

Myllypuron Lions-klubi osallistui myös eläkkeellesiirtymisjuhlaan toivottaen Veijo Vatkalle onnellisia eläkepäiviä. Klubi lahjoitti Sammatin leirikeskukselle kiitokseksi pitkäaikaisesta yhteistyöstä Veijo Vatkan kanssa ja pysyväksi muistoksi Veijon ansiokkaasta virkakaudesta oheisen kuvan mukaisen krusifixin. Sammatin leirikeskus on useimmille myllypurolaisille nuorille rippikoululeireiltä tuttu paikka. Krusifixi sijoitetaan Sammatin leirikeskuksen kappelin alttarille.

Teksti ja kuvat: Ossi Lehtinen Myllypuron Lions-klubi

Yökorista

Yökorista pelataan Myllypuron liikuntamyllyn koriskentällä kevääseen saakka.

Myllypuron liikuntamyllyn kentällä pelataan musiikin tahdittamana yökorista perjantaisin 13.10 alkaen, aina ensi kevääseen saakka kello 20-23. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 14-vuotiaat ja sitä vanhemmat pelaajat. Pelitaitoja tai varusteita ei tarvitse, sillä opetus ja pallot löytyvät paikan päältä. Mikäli pelaaminen ei kiinnosta, on myös dj:n paikka vapaana.

Yökorista pelataan myös Kaisaniemen koriskentällä perjantaina 29.9. ja lauantaina 30.9. kello 20-24. Kaisaniemessä on kesän aikana pelattu yökorista kolmena yönä viikossa ja mukana on ollut illan aikana noin 25-30 nuorta. Yökoripallon pelaamisen toteuttavat yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja HMNKY.

Myllypuron liikuntamyllyn koriskenttä sijaitsee Itä-Helsingissä Myllypuron metroaseman vieressä, osoitteessa Myllypurontie 1. Paikalle pääsee myös linja-autoilla 54, 54B, 522, 522K, 519 ja 94. Lisäksi Myllypuron puolelta paikalle pääsee bussilla 92.

Kaisaniemen koriskenttä on Kaisaniemen puistossa, Helsingin seudun puhelinluettelo: karttasivu 20, ruutu G2.

Lisätiedot
projektisihteeri Reino Kaasalainen
puh. 041 5121 755
reino.kaasalainen@nk.hel.fi