1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Myllypuro-Seura ry.
Sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on Myllypuro.

2. Yhdistyksen tarkoituksena on
-kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten
erityispiirteiden pohjalta,
-elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden
lisääminen,
-kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja
omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen
ja edistäminen.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
-toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon
kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon,
-tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille,
-toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
-seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee
siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
-harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja
kustannustoimintaa,
-edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä
luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista,
-harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa,
-ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja,
-järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita
kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja
opintoretkiä,
-järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa
koskevista asioista,
-toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton,
Helsingin kaupungin ja kotiseututyön aluejärjestön (HELKA) kanssa.
Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan
avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten
tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa
toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä
kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia
ja rahankeräyksiä.

3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta
yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen jäseniä ovat:

1. varsinaiset jäsenet
2. yhteisöjäsenet
3. kannattajajäsenet ja
4. kunniajäsenet.
   Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt,
   yhteisö- ja kannattajajäseniä oikeuskelpoiset yhteisöt.
   Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
   Varsinaiset-, yhteisö-, ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus,
   kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
   Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen
   ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä
   tavalla tukeneita henkilöitä.
   Varsinaiset-, yhteisö- ja kannattajajäsenet maksavat vuosittain
   vuosikokouksen erikseen jäsenryhmille määräämän jäsenmaksun.
   Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan
   alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.
   Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä
sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa
taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen
suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa
valitut puheenjohtaja ja kaksi – kahdeksan muuta varsinaista jäsentä
sekä nolla – kahdeksan varajäsentä. Hallituksen toimikausi on
vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten
toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä puolet on
vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus määrätään
arvalla.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin
päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen
nimen.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine
asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä tammi- toukokuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan
osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää
tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella- ja
yhteisöjäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenillä
on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen
päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään
seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla
kirjeillä, sähköpostilla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä.

11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien
lausunto
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä
liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten
tilalle
9) valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja
varatoiminnantarkastajaa
10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään
sen varat samaan tarkoitukseen.
Mikäli yhdistyksellä on museo tai arkisto, huolehditaan arkiston,
museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä jonkun
oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen
viimeinen kokous päättää.

Pöytäkirjat toimintakaudelta 2011 – 2012. 

2011

• Kokous 16.3.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
• Kokous 9.2.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
  (pöytäkirja
• Kokous 10.1.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
  netti_pk_kayttajaneuvosto_2011_1001.doc

2017

Käyttäjäneuvoston_muistio_150317.docx

2016

KäyttäjäneuvostonMuistio12.10.2016.docx

Asukastalo_MyllärinKäyttäjäneuvostonMUISTIO16.5.2016.rtf

2015

Asukastalo_MylläriMUISTIO20.5.2015.rtf

Asukastalo_MylläriMUISTIO19.2.2015.rtf

2013

Asukastalo_Myllärin_käyttäjäneuvoston_pöytäkirja_28.1.2013.doc

2012

Muistio_käyttäjäneuvoston_kokouksesta_6.9.2012.doc

 Käyttäjäneuvoston__Pöytäkirja_13.11.2012.doc

Asukastalo_Myllärin_käyttäjäneuvoston_pöytäkirja_17_12_2012.doc

2011

• Kokous 16.3.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
• Kokous 9.2.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
  (pöytäkirja
• Kokous 10.1.2011 klo 17.00 Lähiöasemalla
  netti_pk_kayttajaneuvosto_2011_1001.doc

Myllypuro-päivä 2014

50 -vuotias Myllypuro – stadin paras lähiö

Myllypuron kerrostaloalueen ensimmäiset talot valmistuivat 1964 eli 50 vuotta sitten. Ensimmäinen talo oli Karistimentie 5 hartiapankkitalo toukokuussa. Saman vuoden aikana valmistui myös ns. pikkuostari ja sen viereiset kerrostalot sekä Karistimentien talot. Kaikkiaan vuoden aikana valmistui 12 taloa. Siksi tämän vuotisen tapahtuman teemana on ”50 -vuotias Myllypuro – stadin paras lähiö”.

Myllypuro-päivä järjestetään la 20.9.2014 klo 11.00 – 14.00 Myllypuron ostarilla ja asukastalo Myllärissä yllä olevalla teemalla.

 (17.9.2014 päivitetty mainos)

50-vuotias Myllypuro – stadin paras lähiö!

Myllypuro-päivä lauantaina 20.9.2014 klo 11.00 – 14.00
asukastalo Myllärissä ja ostarin torialueella

Klo 11.00 –
Myllypuro-päivän avaus
Klo 11.15 – 11.45
Stadin Kundi 2014 Jussi Raittinen soittaa ja laulaa
Klo 11.45 – 12.00
Yhteisöllinen liikuntahetki, Metropolian opiskelijat
Klo 12.00 –
Puhe toimitusjohtaja – rehtori Riitta Konkola Metropolia Ammattikorkeakoulu
Klo 12.15 –
Vuoden 2014 Myllypurolainen
Klo 12.30 – 13.00
Stadin Kundi 2014 Jussi Raittinen soittaa ja laulaa

Myllypurolaiset järjestöt myyvät syksyn satoa tai esittelevät toimintaansa. Saatavilla on mm. mehuja, säilykkeitä, omenoita, neuleita ja paljon muuta tavaraa. Saatavilla on myös grillimakkaraa. Marttojen vohveleita. Martta-kahvio ja onnenpyörä. Arpajaisia on useassa pöydässä. Myllypuron Lions kerää vanhoja silmälaseja.

Asukastalossa on kierrätyskeskuksen infopiste jätteen vähentämisestä ja lajittelusta.

Metropolia Ammattikorkeakoulu esittelee

– mm. ambulanssia

– jakaa esitteitä ja ilmapalloja

– heillä on myös silmänpaineen-, kolesterolin- ja hemoglobiinin- sekä verenpaineen mittausta kokoushuoneessa

– Metropolian kirjasto esittäytyy asukastalon aulassa mediakirjastoa vastapäätä

– Kaksi maanmittauksen opiskelijaa esittelee maanmittausta mukanaan sateliittiipaikannus- ja kokonaismittausjärjestelmät

– Lisäksi on lämpökamerakuvauksen esittelyä

– Videoita oppimisympäristöistä

– Tulevan Metropolian kampuksen kohdalle liikuntamyllyn eteläpäähän nostetaan korkealle 100 ilmapalloa.

Mediakirjaston kirjastofillari kurvailee ostarilla tapahtuman aikaan ja lainaa kirjoja.

Ulkona on kirpputorialue ja Helsingin Polkupyöräilijöiden informaatiopiste. Helsingin kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät ovat mukana omilla teltoillaan ja omilla aatteillaan.

Myllypuron palvelukeskuksessa (Myllymatkantie 4) on kirpputori ja vohvelikahvila klo 11-15 ja yhteislaulua klo 13.30 alkaen.

Perhekeskus Rinkelissä (Myllypurontie 22) on lastenvaatekirpputori ja kahvio klo 10-13.

Sanervakodissa (Karistimentie 4) on makkaran grillausta ja musiikkia klo 14.00-15.15.

Poiketkaa matkallanne tutustumaan näihinkin oheistapahtumiin Myllypurossa!

Joten ei muuta kuin tervetuloa piipahtamaan perinteiseen syksyiseen myllypurolaiseen tapahtumaan koko perheen voimin!

*********************************************************

Myllypuro-päivä 2012

Myllypuro – stadin paras lähiö!

Myllypuro-päivä 2012 järjestetään la 22.9.2012 klo 10 – 13 Myllypuron uudella ostarilla yllä mainitulla teemalla. Päivän ohjelma on valmistunut ja voit tutustua siihen tästä linkistä mainos_myllypuro-paiva_22092012.pdf.

Huomatkaa, että tapahtuma käynnistyy täydellä teholla heti klo 10.00 apaulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen avauspuheenvuorolla ja Stadin juhlaorkesteri ensimmäisellä musiikkiesityksellä asukastalo Myllärissä. Kannattaa tulla kuulemaan Maria Hännisen laulua ja viulun soittoa. Toki ohjelmaa on tarjolla myös lapsille.

Klo 14.00 esiintyy asukastalo Myllärissä myllypurolainen näytelmäryhmä Unisirkus.

Myllypuron Lions kerää vanhoja, käytettyjä silmälaseja. Siivotkaa laatikkonne ja tuokaa lasit uusiokäyttöön.

Tapahtuma-alueeseen voit tutustua tästä linkistä myllypuro-paiva-kartta-2.pdf

Myllypurolaiset järjestöt esittelevät toimintaansa ja myyvät tuotteitaan toimintansa pyörittämiseksi. Ei ammattikauppiaille eikä yksityishenkiöille.

Nimetään vuoden 2012 Myllypurolainen.

Kunnallisvaalivuodesta johtuen myös päivillä poliittiset puolueet, jotka ovat ilmoittautuneet järjestäjille esittelevät teesejänsä tapahtuma-alueella.

Lisätietoja Markku Hämäläinen 0400 503 740 tai myllypuroseura@gmail.com.

*************************************************************’***

Myllypuro-päivä 2011

Perinteistä Myllypuro-päivää 2011 ei järjestetä, vaan se korvataan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden tapahtumalla lauantaina 24.9.2011 klo 12 – 15 Vanhustenkeskuksessa pidettävällä tapahtumalla.

*********************************************************

Myllypuro-päivä lauantaina 25.9.2010 klo 10.00 – 13.00 Myllypuron kirkolla.

Avaa päivän ohjelma Myllypuropaivan-ohjelma.pdf ja Myllypuro-paivan_tapahtumat.pdf kartalla.Tervetuloa runsain joukoin!

Silmälasien keräys Myllypuron kirkolla 25.9.2010  klo 10 – 13.

Maailman terveysjärjestön (WHO, World Health Organization) arvion mukaan noin 153 miljoonalla ihmisellä on korjaamattomia taittovirheitä (likinäköisyyttä, kaukonäköisyyttä ja hajataitteisuutta). Useimmat näistä näköongelmista on nopea diagnosoida ja helppo korjata linsseillä. Siitä huolimatta miljoonat kehitysmaiden ihmiset köyhtyvät entisestään yksinkertaisesti, koska heillä ei ole silmälaseja. He eivät voi opiskella, tai työskennellä kykyjensä mukaan, koska he eivät näe selvästi.  Lapsille selkeä näkö tarkoittaa parempaa koulutusta, terveempää kehitystä ja parempaa elämänlaatua. Aikuisille se tarkoittaa parempia työllistymistilaisuuksia ja taloudellista vahvuutta.  Vanhuksille se tarkoittaa itsenäisempää elämää.

Miten voit auttaa?

Jos sinulla on käytöstä poistettuja silmälaseja, joita ei enää käytetä, nämä samaiset lasit voivat muuttaa toisen ihmisen elämän. Klubi ottaa syksyllä vastaan reseptivahvuuksisia silmälaseja, lukulaseja ja aurinkolaseja, sekä lasien muovi- ja metallikehyksiä.  Erityisesti lasten silmälaseja tarvitaan.

Yhteistyössä suomalaisten leijonien kanssa kerätyt lasit puhdistetaan ja lajitellaan vahvuuksien mukaisesti.  Sen jälkeen lasit pakataan ja toimitetaan uusiokäyttöön Sri Lankaan, missä srilankalainen Lions Club paikallisten lääkärien kanssa jakaa lasit tarvitsijoille.

Näin palvelemme aluettamme ja samalla osallistumme leijonien kansainväliseen yhteistyöhön

Tuo lasit Myllypuropäivänä 25.9.2010 Lions Clubin keräyslaatikkoon Myllypuron kirkolle.