Uncategorised

Kuvan tuominen

Kaikki kuvat sijaitsevat palvelimella Mediavarastossa. Kun muokkaat dokumenttia tekstieditorissa ja haluat lisätä tekstiin kuvan, vie kursori siihen kohtaan tekstikenttää, mihin haluat kuvan ilmestyvän. Voit ladata kuvan tekstiisi Mediavarastossa jo olevista kuvista yksinkertaisesti selailemalla kansioita ja  klikkaamalla kuvan otsikkoa ja painamalla sen jälkeen taulun OK -nappulaa. Voit myös tuoda uuden kuvan Mediavarastoon.

1) Klikkaa tekstieditorin Lisää kuva -kuvaketta (ks. Tekstin tuottaminen). Näkyviin ilmestyy taulu, jossa näkyvät palvelimella olevan Mediavaraston kuvakansiot kansiossa Image Root.

2) Klikkaa auki kansio, jonka nimi on tapahtumat, jos olet lähettämässä tapahtumaa. Jos teet uutista, avaa auki kansio nimeltä uutiset.

HUOM! On tärkeää, että avaat oikean kansion ennen kuvan siirtämistä, muuten kuvat tallentuvat väärään kansioon palvelimella!

3) Kun oikea kansio (kuvassa uutiset) on auki, hae kuva omalta koneeltasi klikkaamalla painiketta Browse/Selaa. Muistathan, että kuvan tulee olla jpg-, gif– tai png-muotoinen. Mielellään sen tiedostokoko ei ole kovin suuri (alle 500 K). Sen nimessä ei saa olla välilyöntejä eikä ääkkösiä. Voit nimetä sen uudestaan kohdassa Nimeä kuva

4) Kun olet paikantanut kuvan, klikkaa sen otsikkoa. Sen tiedostopolku ilmestyy Lataa-tekstikenttään. Klikkaa painiketta Lataa.

5)  Nyt kuvan tiedostonimi on ilmestynyt Uutiset -kansioon. Kun klikkaat kuvan nimeä, ilmestyy sen uusi tiedostopolku taulun keskivaiheille (Kuvan osoite (URL):) ja oikeassa pikkuikkunassa näkyy sen esikatselukuva.

HUOM! Nykyisessä versiossa ei voi säätää kuvan kokoa numeerisesti pikselin tarkkuudella kohdassa Muuta kuvan koko, eli ko. toiminto taulussa ei toimi. Jatkossa asiaan on tulossa parannus.

6) Lopuksi määritä kuvan sijainti sivulla kohdassa Kuvan sijoittelu. Hyvä perusasetus on ”left”, jolloin kuva asettuu vasempaan reunaan ja teksti kiertää sitä oikealta. Kuvan kehyksen leveys (border) –määritys tekee kuvalle reunan.

7) Kannattaa määrittää myös ”tyhjää” kuvan ympärille muutaman pikselin verran kohdassa Kuvan välistys. Lopuksi paina OK.

Tekstin tuottaminen

Tekstieditorissa on tavallisimmat muotoilut (kuvan numerot vastaavat toimintoja).

HUOM! Varsinainen undo/peruuta –näppäin puuttuu. Kun haluat peruuttaa tekemisesi, käytä näppäinkomentoa ctrl+Z. On myös hyvä tallettaa usein. Menetät myös kaikki tekemäsi muutokset, jos suljet selaimen tai käytät selaimen back/Takaisin -näppäintä tallentamatta ensin.

1) Fontin muotoilut

2) Tekstin keskittäminen

3) Listojen tekeminen

4) Kappaleiden sisennykset

5) Tekstin että sen taustan värien määritykset. Erityisesti värejä kannattaa käyttää varoen.

6) Horisonttiviivaa on hyvä käyttää erottamaan tekstin osia erityisesti tavallisilla sivuilla, joiden sisältö ei jakaudu automaattisesti useille sivuille tai artikkeleiksi kuten uutissivuilla.

7)  Linkin tekeminen. Voit tehdä kahdenlaisia linkkejä: suoria ja piilotettuja. Suora linkki ja sähköpostiosoite aktivoituu, kun kirjoitat tai kopioit (ctrl+C ja ctrl+V) sen normaalisti tekstiin ja painat sen jälkeen enteriä. Nyt osoite on näkyvissä tekstissä linkkinä.

Jos haluat piilottaa pitkän linkkiosoitteen johonkin sanaan, toimi seuraavasti.

• Avaa toisessa selainikkunassa se sivu, jonne haluat tehdä linkin. Kopioi osoite selaimen osoiteri-villä toiminnolla ctrl+C. Linkkiosoite on nyt leikemuistissa.

HUOM! Sivuston sisäinen linkki tehdään niin, että kopioidaan vain osoite kohdasta index asti. Eli kun osoite näyttää seuraavalta, kopioi index-sanaa seuraava osa osoitteesta:
index.phpoption=content&task=view&id=26&Itemid=151
Tämä siksi, että jos sivusto joskus siirretään toiselle palvelimelle, sisäiset linkkiosoitteet toimivat siirron jälkeenkin!

• Kirjoita ja maalaa sana, johon haluat piilottaa linkin. Esimerkiksi Lisätietoja.

• Klikkaa tekstieditorin linkkitoimintokuvaketta. Liitä kohtaan URL kopioimasi osoite (Ctrl+V). Jos haluat sivun aukeavan uudessa selainikkunassa, muokkaa linkkiä html-tilassa seuraavasti. Klikkaa html-kuvaketta 10.  Etsi linkin kohta koodista (tunnistat sen a href -tagista). Lisää linkkiosoitteeseen target=”_blank” -määre:
<A href=”http://www.helka.net” target=”_blank”>Lisätietoja</A>

• Talleta.

8)  Kuvan lisääminen (ks. Kuvan tuominen)

9)  Taulukon tekeminen.

• Klikkaa taulukkokuvaketta 9. Määritä kohtaan Rows taulukon rivien määrä ja kohtaan Cols pystysarakkeiden määrä.

• Määritä leveydeksi joko 100 %, jolloin taulukko muotoutuu automaattisesti käytettävissä olevan tilan mukaan. Jos haluat määrittää taulukon koon tarkasti, se voi olla leveydeltään maksimissaan noin 430 pikseliä, mikäli on kyse uutisesta, ja noin 570 pikseliä, mikäli on kyse tavallisesta sivusta, jolloin ei tarvitse ottaa huomioon oikeanpuoleisen palstan vaatimaa tilaa (mikäli on määritetty, että tavallisten sivujen näkymässä oikeaa palstaa ei näy). Kokeilemalla voit varmistaa, onko taulukko oikean kokoinen.

• Alignment kannattaa olla left, jolloin teksti keskittyy vasempaan reunaan.

• Cell Spacing voi olla 2 tai enemmän: sillä saadaan ilmaa taulukon.

HUOM: Taulukon muotoileminen myöhemmin onnistuu vain html-näkymässä.  Mikäli haluat esimerkiksi poistaa solujen näkyvät reunat, talleta sivu, ja mene sen jälkeen html-näkymään ( <>-painike). Kun näet koodissa kohdan <TABLE cellSpacing=4 cell-Padding=2 width=”100%” align=left border=1>,  muuta border- määrite nollaksi: border=0.

10)  html-koodin muokkaaminen. Voit muokata html-koodia klikkaamalla näppäintä 10. Muokkaa vain mikäli osaat. Koodia muokatessa kannattaa aina kopioida ensin koko koodi vaikka Notepad-ohjelmaan työpöydälle, jolloin se on sieltä palautettavissa.

html-koodin vieressä olevia I- ja P-painikkeita ei käytetä.

11)  Tekstieditorin voi suurentaa tarvittaessa omaksi erilliseksi ikkunakseen näppäimellä 11. Kun muotoilut on tehty, ikkuna vain suljetaan yläkulman ruksista. Kaikki muutokset ovat päivittyneet myös varsinaiseen editoriin, jonka jälkeen sivu pitää normaalisti tallentaa.

Huom! Tämä tekstieditori on suunniteltu toimivaksi Internet Explorer -sealimella. Mikäli käytät jotain muuta selainta, ota yhteyttä Helkan ylläpitoon.

Rekisteröityminen

Jos haluat lähettää kaupunginosasi kotisivuille ilmoituksen jostain tapahtumasta Tapahtumapalstalle tai uutisen Uutissivuille, sinun tulee ensin rekisteröityä (mikäli sinulle ei ole annettu vielä tähän tarvittavia tunnuksia ylläpidosta).

HUOM! Tarvitset tunnukset vain jos haluat lähettää uutisia ja tapahtumia sivuille. Ilmoituksia ja keskusteluviestejä voi lähettää rekisteröitymättäkin.

Tapahtuman lisääminen (sama koskee Uutista).

1) Klikkaa ensin siis Lisää tapahtuma -linkkiä vasemmassa reunassa.

2) Saat eteesi ohjeen, jossa sinulle kerrotaan, että sinun täytyy ensin rekisteröityä. Noudata ohjeita, eli klikkaa tekstin sanalinkkiä, jossa lukee rekisteröityä.

3)  Nyt voit täyttää rekisteröitymislomakkeen kentän. Anna oikea nimesi, keksi itsellesi tunnus ja anna käytössäsi oleva sähköpostiosoite. Tunnuksen tulee olla sellainen, jonka muistat jatkossakin, kun haluat lähettää materiaalia kotisivuille.

Sähköpostiosoite tarvitaan, sillä järjestelmä lähettää automaattisesti salasanan antamaasi osoitteeseen. Sinun täytyy ehkä odotella joitakin minuutteja ennenkuin salasana on saapunut postiisi.

4) Kun olet saanut sähköpostiosoitteeseesi lähetetyn salasanan, voit kirjautua sivun alareunassa olevassa Kirjautumislomakkeessa (anna tunnus ja salasana). Nyt voit klikata Lähetä Tapahtuma -linkkiä (jos haluat lähettää ilmoituksen jostain tapahtumasta).

Pikaohjeet sisällöntuottamista varten

Kotisivuja voi lukea rekisteröitymättäkin.  Keskustelu- ja Ilmoituspalstalle voi lähettää viestejä kuka vain.

Mutta jos haluat lähettää omia uutisia ja tapahtumia kotisivuille, sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi ja kirjautua sen jälkeen näillä tunnuksilla. Muuten et rekisteröitymistä tarvitse.

Rekisteröitymällä voit omalta osaltasi vaikuttaa kotisivujen sisältöön. Kotisivujen ylläpito tarkistaa uutisen ja tapahtuman ennen kuin se julkaistaan.

Seuraa ohjeita:

    * Ohjeita rekisteröitymiseen
    * Ohjeita tekstin tuottamiseen
    * Ohjeita kuvien lisäämiseen

Ohjeet täydentyvät, sitä mukaa kun ohjelmiston käyttöversiota uudistetaan ja puutteita korjataan.

Myllypuron palvelut

application/pdf

Poliisin tiedot lötyvät täältä.


Myllypuron äitiys- ja lastenneuvola on siirtynyt Itäkeskuksen perhekeskukseen. Lisätiedot Helsingin kaupungilta: Lasten terveysneuvonta.


Myllypuron terveysasema

Käyntiosoite
Jauhokuja 4
00920 Helsinki
Myllypuron terveysasema Pääkaupunkiseudun Palvelukartalla
Postiosoite
PL 6210
00099 Helsingin kaupunki
Puh. terveysaseman toimisto (asiakaspalvelu ja neuvonta): 
(09) 3106 0360
Svenskspråkig betjäning, tel. (09) 3105 0060
Faksi: (09) 3106 0363
Avoinna: ma–ti 8–16, ke klo 8–18, to–pe klo 8–16.


Mellunmäen, Kontulan, Itäkeskuksen ja Laajasalon alueilla:

801 Itäkeskus – Varjakanvalkama
802 Itäkeskus – Marjaniemi – Roihuvuori – Herttoniemi – Laajasalo – Jollas
805 Itäkeskus – Mellunkylä – Myllypuro
811 Kivikko – Kontula – Linnoittajantie
812 Mellunmäki – Vesala – Kontula – Myllypuro

Reittikartta 801 ja 805
Reittikartta 802/802K
Reittikartta 811 ja 812
Aikataulut 801, 802, 805, 811 ja 812

Linjat liikennöivät arkisin noin klo 7 – 16 tunnin välein. Linjalla 812 on liikennettä myös lauantaisin noin klo 9–16. Toukokuusta syyskuuhun osa linjan 802 vuoroista ajaa Tahvonlahdessa Stansvikin kartanolle linjatunnuksella 802K.


Taksi

  • Myllypuron tolppa, 0100 6266
  • Tilauskeskus, 0100 0700
  • Taksi Helsinki -kortti, 0100 0777
  • Erikoisautotilaukset, 0100 0600

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, (09) 2340 3330 Kotiseurakunta eli Herttoniemen seurakunta.


Myllypuron Villamyllyssä oli kaupungin tarjoamana putkiremontin väistöasuntoja yli 65-vuotiaille hyväkuntoisille, omatoimisille helsinkiläisille osoitteessa Myllypurontie 26. Toiminta on lopetettu ja kiinteistössä on nyt muuta asumista. Lisätiedot kaupungin Tilakeskukselta.


           Puh. 09 310 87513 pia.vartiainen(a)hel.fi


Helsingin kaupungin lähiöprojekti on lopetettu. Kiitos kuluneista 20 vuodesta ja monesta hyvästä hankkeesta Myllypuronkin kehittämiseksi!

Lähiöprojektin yhteystietosivut


Myllypuron alueverkosto, jossa käsitellään ajankohtaisia Myllypuron alueen asioita poikkisektoraalisesti eri toimijoiden kesken, kokoontuu pari kertaa vuodessa.

Alueverkoston pöytäkirja 10/2017

Alueverkoston pöytäkirja 02/2017. Klikkaa tästä!

Tunne oma kaupunginosasi!

Lue Myllypuron yleisesite 2017.

Tutustu Myllypuroon kotikaupunkipolun opastuksella.

Yleistä Myllypurosta

Myllypuro oli vielä 1950-luvulla lähes erämaata. 1960-luvulla alkanut muutto pääkaupunkiseudulle käynnisti rakentamisen myös Myllypurossa. Kerrostaloalue lähipalveluineen oli melkein valmiiksi rakennettu tuon vuosikymmenen loppuun mennessä. Pientaloalue Myllypuron länsireunalla rakentui pitemmän ajan kuluessa 1950-luvulta alkaen. Sitä täydennettiin 1980-luvulla parilla pienkerrostalokorttelilla.

Vuodenvaihteessa 1.1.2017 Myllypurossa asui 12 200 henkeä kun vielä 10 vuotta sitten 2007 asukasluku oli 8 975. Myllypuro on kasvava, luonnonläheinenmonikulttuurinenliikunnallinen ja asioihin kantaaottava, kaupungin aktiivinen osa.

  • Täältä on hyvät liikenneyhteydet ja lähiö on saatu viihtyisäksi pitkälti Helsingin Lähiöprojektin ansiosta.
  • Täällä toimii lähiöasema, joka on avoin kaikille asukkaille ja siellä on lehtienlukusali, tietokoneita sekä pieni kokoontumistila.
  • Paragonin entiseen tehdaskiinteistöön perustettu Liikuntamylly on parantanut Myllypuron liikuntapalveluita, ja nykyään Myllypuro voi ylpeillä myös Euroopan suurimmalla sählyhallilla. Myllypuron liikuntapuistosta kehitetään monipuolinen urheilualue valtuuston hyväksymän päätöksen mukaisesti. Tekojääradan lisäksi puistoon voidaan rakentaa mm. jalkapallo- ja sulkapallohallit sekä jäähallin laajennus.
  • Myllypuron historiikki valmistui syksyllä 2005. Sen kirjoitti myllypurolainen FM Anne Valkonen Myllypuro-seuran kokoamasta aineistosta.

Myllypuron nimestä (lisätty 26.4.2008/Markku Hämäläinen)

Myllypuro on saanut nimensä Viikin pelloille laskeneen puron äärellä toimineesta ja Herttoniemen kartanoon kuuluneesta pienestä vesimyllystä.

Helsingin kaupunginnimistösuunnittelusihteeri Johanna Lehtinen kirjoittaa seuraavasti:

Kirjassa ”Helsingin kadunnimet” (toinen painos, 1992, s. 207) todetaan, että ”- – – – (Vartiokylän kaupunginosan) Osa-alue Myllypuro – Kvarnbäcken on saanut nimensä alueella sijaitsevan puron varrella jo 1700-luvulla olleesta paikannimestä Grötkvarn ja tullut käyttöön vasta sen vahvistusvuodesta 1959 lähtien”.

Sama todetaan ”Helsingin kadunnimet 3” -kirjassa (1999, Eeva Maria Närhin artikkeli, s. 30): ”- – – – Tältä kaava-alueelta tunnettiin parin vuosisadan takaa paikannimi Grötkvarn. Nimi tulkittiin 1950-luvulla sanoista gröt ’puuro’ ja kvarn ’mylly’ muodostetuiksi. – – – – Todella saattaa ollakin niin, että alueella juoksevaan vähävetiseen luonnonojaan rakennettu mylly on saanut hupaisan nimensä siitä, että myllyn teho riitti vain puuroksien jauhattamiseen. Yleisnimeä grötkvarn ei löydy ruotsinkielisistä sana-arkistoista tai -kirjoista, yhtä vähän kuin puuromyllyä suomenkielisistä. – – – – Gröt-alkuisen paikannimet, joiden selitystarinat viittaavat kyllä usein puuro-merkitykseen, kuuluvat yleensä kiville ja kivisille maaston kohdille. Uudemmassa suomenruotsalaisessa tutkimuksessa onkin esitetty olettamus, että gröt-paikannimet liittyvät yhteen gryt-nimien kanssa ja perustuvat paikan kivikkoisuuteen tai siellä oleviin hiidenkirnuihin. – – – – Vanhasta paikannimestä on kelpuutettu mylly-sana nimen alkuosaksi, paikan luonto on tarjonnut aiheen loppuosalle. Alueen nimi sai vahvistuksensa ja tuli julkikäyttöön 1959.”

Kritiikkiä on aikanaan herättänyt paljon sen, että nimen suomenkieliseksi jälkiosaksi valikoitiin ”puro”, joka on sanana nuori savolais-keskisuomalainen tulokas eikä siis kuulu perinteiseen ja aitoon etelähämäläis-uusmaalaiseen sanastoon. Siinä mielessä tämä uudisnimi on ”epäaito”. Jos nimi olisi käännetty ja muodostettu paikallisen ja perinteisen nimenmuodostustavan mukaan, olisi se ollut mieluumminkin ”Myllyoja” (oja = pieni joki, luonnonoja).

Nimi on kuitenkin tätä nykyä hyvin vakiintunut ja pidetty, joten nimi täyttää hyvän nimen kriteerit. Lisätietoja löytyy kirjasarjasta Helsingin kadunnimet 1-3, jota löytyy mm. useimmista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä.

Historian virstanpylväitä

  • Asukkaita Myllypurossa oli jo 1960-luvulla enimmillään noin 12 000, mutta työpaikkoja ei alueelle juuri syntynyt, vaan väki kävi pääosin töissä keskustassa.
  • Itäväylän liikenneruuhkista päästiin eroon, kun metro Itäkeskukseen valmistui. Myllypuro sai oman aseman vuonna 1986 ja liikenne Myllypuron metroasemalla käynnistyi 21.10.1986.

Myllypuro on tyypillinen 1960-luvun kerrostalolähiö, jossa betonielementtitalojen peruskorjaus on tullut ajankohtaiseksi mm.rakentamalla taloihin hissejä (esim. Myllymatkantie 1 ja Myllypadontie 8), jotta vanheneva väestö voi asua asunnoissaan pidempään.

 Kuvassa hissiremontti kesällä 2005 Myllymatkantiellä.

  • Rakentaminen on myöhemmin laajentunut Myllärinlaakson omakotialueesta länteen vajaan 1000 asukkaan Hallainvuoren pientaloalueena.
  • Etelä-Myllypurossa jatketaan noin 1500 asukkaan pientaloalueen suunnittelua kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Aluetta suunnitellaan omaleimaisena, tiiviinä puukaupunkina. Suunnittelma on läpäissyt kaupunginvaltuuston käsittelyn.
  • Myllypuron keskukseenkin on kaavoitettu useita uusia tontteja kerrostaloille ja neuvottelut Myllypuron palvelukeskuksen eli ostoskeskuksen uudistamisen osalta ovat tällä hetkellä vielä kesken.
  • Myllypuron voimalaitostontin pohjoisosaan suunnitellaan kaupunkimaista pientaloaluetta. Kehä I:n ja Myllypuron liittymän itäpuolelle suunnitellaan toimitilakortteleita ja Ranckenintien sekä tulevan Lallukantien ympäristöön pientalorakentamista.
  • Myllypuron suunnittelualueet 2001-2006 [Avaa tästä]
  • Tutustu Myllypurossa sijaitseviin linnoituksiin ja katso Helsingin maa- ja merilinnoitus, ensimmäisen maailmansodan aikana.

 

Myllärinlaakson Omakotiyhdistys

myllarinlaakso1.jpg
myllarinlaakso1.jpg
MOY eli Myllärinlaakson Omakotiyhdistys kuuluu Suomen Omakotiliittoon sekä Helkaan. Jokainen jäsenmaksun maksanut saa Omakotiliiton lehden ja monipuoliset internet-palvelut, jotka saa käyttöönsä jäsennumerolla ja salasanalla (ensikerralla postinumero).

Myllärinlaakso on n. 300 taloutta käsittävä viihtyisä ja luonnonläheinen pientaloalue Myllypuron länsireunalla. Sen juuret ulottuvat 40-luvulle, jolloin ensimmäiset raivaajahenkiset perheet sijoittautuivat alueelle. Myllärinlaaksoon liittyy sen länsipuolella Myllärintanhua ja uusi pientaloalue Hallainvuori.

Alueella on omakotiyhdistys, joka toimii pienkiinteistön omistajien yhdyssiteenä valvoen alueen paikallisia etuja edistäen kiinteistön omistusta ja hallintaa koskevia harrastuksia sekä viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Uudet sivumme löytyy osoitteesta:

http://www.omakotiliitto.fi/Myllarinlaakso

 

 

myllrinlaakso_11.jpg

 

Arkisto

Voit hakea arkistosta uutisia ja tapahtumia kuukausi kerrallaan. Arkistoidut uutiset näkyvät otsikkoina listalla. Ne on tehty Sisältökategoria(Arkisto) -valinnalla

Uutisia-arkisto: Uutisartikkeleita

Tapahtumat-arkisto: Menneitä tapahtumia