Hiljaiset suomalaiset kärsivät hiljaisuuden puutteesta.
Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen Hiljan päivänä eli sunnuntaina 8.10. 2006. Tällöin kannattaa jättää auto kotiin ja antaa niille lähes 900 000 suomalaiselle, jotka asuvat tieliikennemelun alueella, yksi hiljaisempi päivä.
Tilastojen mukaan tieliikenne on suurin asumista häiritsevä melulähde. Lentoliikenteen melulle altistuu noin 65 000, rautatieliikenteelle 35 000 sekä teollisuusmelulle ja ampuma- ja moottoriurheilumelulle yhteensä noin 7 000 suomalaista. Hyvin moni suomalaisista siis kärsii kotiin kantautuvasta, jatkuvasta melusta vailla oikeutta hiljaisuuteen.
Suomessa ympäristömelu on ongelma erityisesti Etelä-Suomen suurimmissa kaupun-geissa ja pääväylien lähistöllä. Pelkästään liikennemelulle altistuu Helsingissä noin 100 000 ihmistä, mikä on noin 18 % kaupungin asukkaista. Luvut ovat korkeita ja niiden arvioidaan yhä kasvavan.
Melu ympäröi ihmisiä jatkuvasti. Jos on vähänkään hiljaista, laitetaan korvalappustereot soimaan. Vapaa-aikaa vietetään ravintoloissa, konserteissa ja muissa paikoissa, joissa keskiäänitaso (LAeq) nousee helposti yli sataan desibeliin. Fiksu suojaa korvansa eikä oleile äänentoistolaitteiden läheisyydessä, sillä jo hetkellinen altistuminen erittäin voimakkaalle yli 120 desibelin melulle voi aiheuttaa kuulovaurion eli heikentää kuulokykyä.
Melu myös vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää, oppimista ja jopa vatsan toimintaa. Suurimman kuulovaurioriskin aiheuttajia ovat meluisat työtehtävät, ampuminen ja sähköisesti vahvistettu musiikki. Viihtyisyyttä puolestaan alentaa erityisesti liikenteen aiheuttama melu, samoin esimerkiksi asutuksen lähellä sijaitsevat ravintolat ja teollisuuskiinteistöt.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo ja ennaltaehkäisee omalta osaltaan kaupungin melua. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on meluaville toiminnoille suunnattuja rajoituksia ja ohjeita. Lisäksi ympäristökeskus antaa tapauskohtaisia määräyksiä ottaen huomioon olosuhteet, rasituksen tavanomaisuuden sekä altistuksen voimakkuuden, keston ja ajankohdan. Osa meluntorjunnasta perustuu ympäristönsuojelulakiin, osa terveydensuojelulakiin.
Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristökeskus voi puuttua ympäristölupavelvollisten laitosten meluun sekä tilapäisten tapahtumien ja toimenpiteiden meluun. Esimerkiksi rakennustyömaat, ulkoilmakonsertit, moottoriurheilukilpailut ja lentonäytökset ovat tällaisia. Terveydensuojelulakia ympäristökeskus soveltaa lähinnä ravintolameluun, asuinrakennusten teknisten laitteiden, kuten hissien ja vesikalusteiden, aiheuttamiin meluhaittoihin sekä puutteellisesta ääneneristävyydestä aiheutuviin ongelmiin. Ensisijaisesti tällaiset meluongelmat tulee kuitenkin hoitaa taloyhtiön isännöitsijän kanssa.
Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tulleiden ilmoitusten perusteella helsinkiläisiä häiritsevät eniten liikennemelu, asuntojen sisältä tuleva melu sekä rakennustyömaiden ja ravintoloiden melu. Syksyisin asukkaita häiritsee erityisesti lehtipuhaltimien käyttö. Toinen kestoaihe on ennen kello seitsemää tehtävien huoltotöiden melu. Tilapäistä melua helsinkiläiset sietävät yleensä varsin hyvin, etenkin jos asukkaille on etukäteen tiedotettu asiasta.
Lisää tietoa kaupungin meluntorjunnasta ympäristökeskuksen sivuilta:
http://www.hel.fi/ymparistokeskus (Asuminen ja terveys -osio)
Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/ymparistonsuojelumaaraykset
Lisätiedot:
- ympäristötarkastaja Tanja Rajamäki, Helsingin ympäristökeskus,
puh. (09) 7312 2754, 0400 71177