Asukkaiden aktiivisuudella on iso vaikutus mielikuviin.
Lähiöasumiseen liittyy median mielestä negatiivisia mielikuvia, etenkin Helsingin itäisissä ja koillisissa lähiöissä. Myös media myöntää, että sen uutisoinnilla on selvä vaikutus mielikuviin. Toisaalta media uskoo, että asukkaat voivat omalla aktiivisuudellaan lisätä lähiöasumisen positiivisia mielikuvia.
Tämä selviää kyselystä, joka tehtiin toimittajille maalis – huhtikuun vaihteessa. Toisaalta Helsingin kaupungin toimesta tehdyn keväinen asukaskyselyn alustavien tulosten mukaan lähiöissä asuvat ihmiset ovat entistä tyytyväisempiä omaan asuinalueeseensa.
– Haasteena on saada mielikuvat ja todellisuus vastaamaan paremmin toisiaan. Tämän vuoksi halusimme selvittää, millaisia mielikuvia media liittää lähiöissä asumiseen. Tulokset auttavat meitä palvelemaan mediaa entistä paremmin sekä suunnittelemaan Lähiöprojektin tulevaa toimintaa. Tavoitteena on välittää lähiöasumisesta monipuolista ja oikeaa tietoa, kertoo Ulla Korhonen-Wälmä, joka toimii Helsingin kaupungin Lähiöprojektin projektipäällikkönä.
Julkisissa tiloissa parantamisen varaa
Toimittajien mielestä lähiöasumisen mielikuvaan vaikuttavat erityisen paljon julkiset tilat, joilla tarkoitetaan juna- ja metroasemia sekä ostoskeskuksia. Julkisten tilojen epäkohdiksi koettiin juopot, nuorisojengit sekä häiriökäyttäytyminen, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta. Ostoskeskusten siisteyttä ja viihtyisyyttä edistävät vastaajien mielestä erityisesti kauppiaiden aktiivisuus ja vartiointi.
Lähiöasumisen mielikuvaan vaikuttaa paljon myös rakennusten kunto sekä arkkitehtuuri. Betonista ympäristöä kohtaan esitettiin kritiikkiä, mutta toisaalta moni vastaajista näki lähiöarkkitehtuurissa myös esteettisiä arvoja ja uskoi lähiöasumisen retrotrendeihin. Arkkitehtuurin koettiin yleisesti kehittyneen viime aikoina parempaan suuntaan.
Mielikuvissa eroja lähiöittäin
Lähiö on määritelmän mukaan kaupungin esikaupunkialueella sijaitseva kerrostaloalue, jolla on oma keskus. Yleensä lähiöihin on hyvät kulkuyhteydet tiiviin ja runsaslukuisen asutuksen ansiosta. Suuri osa Suomen vuoden 1960 jälkeen keskustojen ulkopuolelle rakennetuista kerrostaloalueista voidaan määritellä lähiöiksi.
Kun toimittajilta kysyttiin, mikä lähiö heille tulee ensiksi mieleen, kärkeen nousivat perinteiset suuret elementtilähiöt: Kontula ja Jakomäki. Tämän lisäksi kysyttiin erikseen mielikuvia muutamista nimetyistä lähiöistä. Kysyttäessä mielikuvia asteikolla 1-5 erikseen näistä nimetyistä lähiöistä, huonoimman arvosanan sai Jakomäki (2,07). Kontulan arvosana oli 2,36, Myllypuron 2,49, Kannelmäen 2,88, Tapulikaupungin 2,96, Siltamäen 3,08 ja Pihlajamäen 3,12 ja Munkkivuori 4,00.
Toimittajat pitävät hyvänä Helsingin kaupungin asuntopolitiikkaa, jossa samalle alueelle sijoitetaan tietoisesti omistus- ja vuokra-astuntoja. Myös maahanmuuttajien hajasijoittamista pidetään hyvänä politiikkana. Puhelinhaastatteluissa pidettiin varoittavana esimerkkinä Tukholman ja Pariisin lähiöitä, joissa on ongelmia.
Joukkoliikennettä arvostetaan, julkisia palveluita kritisoidaan
Lähiöasumisen arkeen liittyvistä seikoista toimittajat arvostivat eniten toimivia joukkoliikenneyhteyksiä ja hyviä liikuntamahdollisuuksia luonnon lähellä.
Kritiikkiä esitettiin eniten julkisia palveluja kohtaan. Moni on pannut merkille koulu- ja päiväkotiverkoston uudelleenjärjestelyyn liittyvän julkisen keskustelun ja uutisoinnin.
Asuntojen hintoja pidettiin Helsingissä ylipäätään kalliina, mutta toisaalta kyselyyn vastanneet toimittajat arvostivat sitä, että kaupungissa on lähiöitä, joissa voi asua hieman edullisemmin.
Aktiivisuuteen uskotaan, passiivisuus liittyy äänestämiseen
Toimittajat uskoivat vahvasti, että asukkaiden omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus lähiöasumisen mielikuvan luojana. Haastatteluissa moni toivoi, että kaupunki tukisi enemmän asukkaiden omaa aktiivisuutta, esim. tapahtumien järjestämisessä.
Lähiöasumisen yhteisöllisyys otettiin monissa vastauksissa esille. Lähiöitä pidetään etenkin lasten kannalta hyvänä kasvuympäristönä, koska samalla seudulla asuu paljon muita lapsia.
Samaan aikaan, kun toimittajat uskovat asukkaiden oman aktiivisuuden voimaan he arvioivat, että lähiöt ovat passiivisten ihmisten asuinpaikkoja. Passiivisuus ilmenee etenkin alhaisena äänestysprosenttina. Mediassa on vaalien alla usein juttuja, joissa alleviivataan nimenomaan lähiöissä asuvien ihmisten passiivisuutta.
Asukkaat viihtyvät asuinalueillaan hyvin
Asukkaat viihtyvät alustavien haastattelutulosten mukaan alueillaan hyvin. Noin yhdeksän kymmenestä viihtyi erittäin hyvin tai kohtalaisesti. Parhaiten viihdyttiin Pihlajamäessä ja Kontulassa, joilla noin kaksi kolmesta viihtyi erittäin hyvin ja vain muutama prosentti huonosti.
Viihtyvyyttä lisäsivät hyvä ympäristö, luonto, väljyys ja ulkoilumahdollisuudet, sujuvat liikenneyhteydet, rauhallisuus sekä toimivat palvelut. Muita viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä olivat hyvä ilmapiiri ja turvallisuus. Kielteisiä piirteitä olivat päihteiden käyttäjät ja järjestyshäiriöt, ostoskeskusten ja aseman seutujen ongelmat, huono maine, palvelupuutteet ja eräillä alueilla maahanmuuttajat.
Tutkimusalueet ovat muuttuneet viime vuosina voittopuolisesti myönteiseen suuntaan. Muutokset myönteisinä kokeneiden osuus on myös vuodesta 1999 lisääntynyt kaikilla alueilla. Myönteisimpinä tapahtuneet muutokset on koettu
Kontulassa ja naapurialueilla Vesalassa ja Kivikossa. Asukkaat myös kokivat, että oman asuinalueen julkisuuskuva on viime aikoina parantunut.
Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi haastatellut nimesivät ostoskeskusten ja aseman seutujen uudistamisen, siisteyden, ympäristöstä, luonnosta ja ulkoilumahdollisuuksista huolehtimisen, hyvät liikenneyhteydet, terveys- ja kauppapalvelut, järjestyksen ja turvallisuuden, soveltuvuuden lapsiperheille sekä lasten ja nuorten palvelut.
Lisätietoja:
Ulla Korhonen-Wälmä
projektipäällikkö, Lähiöprojekti
puh. 09 310 37258
ulla.korhonen-walma@hel.fi
Raimo Autio, Planner
Spokesman Oy
puh. 0400 876 908
raimo.autio@spokesman.fi
Kyselyiden taustat:
Toimittajakyselyn taustat
Helsingin kaupungin Lähiöprojekti ja viestintätoimisto Spokesman Oy tekivät 20.3.2007 – 11.4.2007 kyselyn, jolla selvittiin, millaisia mielikuvia media ja toimittajat liittävät lähiöasumiseen Helsingissä.
Internetpohjaiseen kyselyyn vastasi 183 toimittajaa. Kyselyä täydennettiin lisäksi 20 puhelinhaastattelulla. Suurin osa vastaajista, 66 %, oli 31-50 -vuotiaita, 22 % oli 51-60 -vuotiaita. Naisia vastaajista oli 61 % ja miehiä 39%. Medioittain tarkasteltuna vastaajista 28 % edusti sanomalehtiä, 16 % kaupunkilehtiä, 30 % aikakauslehtiä, 10 % radiota, 9 % televisiota ja 3 % verkkojulkaisuja.
Suurin osa vastaajista on asunut jossain elämänsä vaiheessa lähiössä. Noin neljäsosa vastaajista katsoi asuvansa kyselyhetkellä pääkaupunkiseudun lähiössä.
Asukaskyselyn taustat
Helsingin kaupungin toimesta tehtiin seitsemällä lähiöprojektialueella tämän vuoden helmi-maaliskuussa 1 600 puhelinhaastattelua asukkaiden mielipiteistä alueestaan ja sen kehittämisestä. Haastattelut tehtiin Kontulassa, Kivikossa, Kurkimäessä Vesalassa, Myllypurossa, Pihlajamäessä ja Tapulikaupungissa sekä vertailualueella Kannelmäessä. Haastateltavat poimittiin satunnaisesti alueella asuvista 15 vuotta täyttäneistä, vähintään kaksi vuotta alueella asuneista henkilöistä.
Vastaava tutkimus on tehty aiemmin jo kaksi kertaa vuosina 1999 ja 2003.