KUVA: Helsingin kaupunki / Kaupunkiympäristön toimiala
LAUSUNTO ROIHUPELLON SUUNNITTELUPERIAATTEIDEN LUONNOKSEEN (2017-011884)
Kaupunki valmistelee Roihupellon teollisuusalueelle suunnitteluperiaatteita uuden yleiskaavan (26.10.2016) pohjalta.
Myllypuro-seuralta ei ole pyydetty lausuntoa tähän periaatesuunnitelman luonnokseen. Seura kuitenkin katsoo olevansa asianosainen, sillä suunnittelualue sivuaa suoraan Myllypuroa, sen kehitys ja palvelutaso vaikuttavat merkittävästi myllypurolaisten elämään ja kartalla suunnittelualue jopa ulottuu Myllypuroon.
1. Yleistä
Roihupelto ei ole jatkossa mikään syrjäinen teollisuusalue, vaan keskellä Itä-Helsinkiä oleva, erittäin suurta kehityspotentiaalia omaava mielenkiintoinen kaupunginosa, joka pystyy ottamaan vastaan merkittävästi täydennysrakentamista Helsingin kasvuennusteiden toteutuessa. Tämä voidaan toteuttaa toiminnallisesti sekoittuneena (mixed-use), nykyisten toimintojen kärsimättä.
Roihupellossa ei ole raskasta tai saastuttavaa teollisuutta, vaan pieniä pajoja, erikoiskauppaa, tulevaisuudessa koulutusta sekä erikoisuutena taidekortteli, jollainen hyvin sopii myös asutuksen keskelle, luoden kaupunginosalle omaleimaisuutta.
2. Kauppamyllyntie
Periaatesuunnitelmassa tulee merkitä Kauppamyllyntien varren kortteli ensisijaisesti asumista, lisäksi toimitilaa ja lähipalveluita sisältäväksi. Se sijoittuu suoraan Jokeri-pysäkin ja 92-bussin pysäkin viereen Puu-Myllypuron välittömään yhteyteen ja on näin ollen erittäin otollinen paikka valtion kanssa tehdyn MAL-sopimuksen mukaiseen lisättyyn asuntorakentamiseen esimerkiksi puukerrostaloilla.
Kadun toiselle puolelle Myllypuron Karhunkaatajan alueen kulmaan on jo luonnosteltu asumakorttelia, joka luontevasti liittyisi Kauppamyllyntien kortteliin. Näiden sekä Puu-Myllypuron yhteinen asukaspohja mahdollistaisi kaivatun lähikaupan aivan Jokeri-pysäkin viereen, parantaen palvelutasoa nykyisestä merkittävästi.
Suunnitelmassa on merkitty suojaviheralue/viheryhteys Karhunkaatajantien eteläreunaan. Se esiintyy myös asemakaavassa, yleiskaavassa ja maakuntakaavassa hieman eri nimikkeillä, jatkuen itään Mustapuron laaksoon. Näiden yhteyksien jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys toteutuvat, kun Kauppamyllyntien korttelin eteläpuolinen metsikkö merkitään suojaviheralueeksi, sekä ratkaisemalla metrovarikon ratapihan ylitys/kierto Ratasmyllyntien kohdalla tavalla tai toisella.
3. Ratasmyllyntie
Metrovarikko sijoittuu Ratasmyllyntiellä aivan asuma-alueen reunaan ilman melusuojaa tai suojaviheraluetta. Puu-Myllypuron asukkaat ovat valittaneet häiriöstä, jota metrovarikko tuottaa öiseen aikaan. Häiriöt sisältävät melua sekä valoa, joiden välttämiseksi varikolla ei ole selvästi tehty kaikkea voitavissa olevaa.
Ratkaisumallina tulee tutkia ratapihan pohjoisosaan rakentamista kannen päälle kuten Laajasaloon suunnitellulla ratikkavarikolla. Siellä suunnitellaan asuntoja, mutta tässä voisi olla lisärakentamista tekniseen käyttöön esim. logistiikan tarpeisiin hyvien liikenneyhteyksien ääreltä. Kannella olisi viherkaista ulkoilutienä ja ekologisena yhteytenä, ja samalla se poistaisi melu- ja valohaittoja Puu-Myllypuron eteläreunasta.
Välittöminä toimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. puuston lisääminen Ratasmyllyntien eteläreunaan, määräys rajata valonheittimien keilat vain varikon omalle alueelle sekä metrojunien kääntäminen yms. liikuttelu siten, ettei yöllä tuoteta taustasta voimakkaasti erottuvia ääniä. Vertailukohtana kannattaa muistaa, että Espoossa metrovarikko on sijoitettu luolaan maan alle, jolloin se ei häiritse ketään ja myös toiminta on vapaa säähäiriöistä.
4. Viikintie
Suunnitelmassa on esitetty Viikintien linjauksen muutosta perustuen mm. Hallainvuoreen oletettuun kalliotunneliin ja Raide-Jokerin tasoristeysten vähentämiseen. Kuitenkin muualla Raide-Jokerin reitillä on tasoristeyksiä, joita ei pidetä niin ongelmallisina, että pitäisi muuttaa läpiajokadun sijaintia. Hallainvuoren tunnelista taas kaupungin omat liikennesuunnittelijat ovat sanoneet, ettei sellaista tulla realistisesti koskaan toteuttamaan.
Tässä tilanteessa olisi virhe kerätä Viikintien läpiajo uuteen risteykseen, jossa sitä vielä hidastetaan liikennevaloilla. Seurauksena olisi turha ruuhka paikassa, jossa on myös Raide-Jokerin pysäkki, eniten kävelijöitä ja vielä pyöräilybaana. Tämä ei tuota hyvää ja viihtyisää katuympäristöä. Lisäksi seurauksena olisi lisääntyvä läpiajo Myllärinlaaksossa kapealla Myllärintiellä, keskellä rauhallista omakotialuetta. Viikintien linjaus tuleekin säilyttää nykyisellään.
5. Itäväylä
Luonnoksessa ei ole osoitettu, miten Roihupellossa huomioidaan ja hyödynnetään uuteen yleiskaavaan sisältyvä Itäväylän mahdollinen kaupunkibulevardi. Siitä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen, joten tässä suunnitelmassa on oletettava, että viimeistään vuoden 2050 tilanteessa se on toteutunut. Vuoden 2030 tilanteessakin on syytä tehdä vain sellaisia ratkaisuja, jotka sopivat yhteen myös oletetun bulevardin tilankäytön ja toiminnallisuuden kanssa.
Mikäli kuitenkin on oletettava, ettei Itäväylää realistisesti tulla bulevardisoimaan, on syytä välittömästi tutkia Varikkotien sekä Mekaanikonkadun bulevardisointia sen sijaan, alkaen Itäkeskuksesta. Varikkotiellehän tulee joka tapauksessa pikaratikka lähivuosina.
6. Metroasema
Kiitämme ja kannatamme Roihupellon metroaseman toteutuksen kiirehtimistä. Sen avulla pystytään mobilisoimaan Roihupellon potentiaali mahdollisimman tehokkaasti. Se lisää myös naapurikaupunginosien ja koko Itä-Helsingin joukkoliikenteen palvelutasoa sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta, mahdollistaen keskustatoimintoja ja mittavaa kaupunkirakentamista hyvälle paikalle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Roihupellon metroaseman lähikeskustan ostovoima ei kuitenkaan voi perustua Myllypuron ja Roihuvuoren asutuksen varaan. Silloin se söisi näiden omilta lähikeskustoilta elinvoimaa. Siksi jo alusta alkaen tulee Roihupellossa olla runsaasti omaa asutusta. Yhtenä ratkaisuna tässä tulee tutkia Jokeri-ratikkavarikon päälle asuntorakentamista kuten Laajasalossa tehdään. Tämän etuna on ajoittuminen jo lähivuosiin, jolloin koko alueen kehitys saa hyvän ja oikeansuuntaisen alkusysäyksen.
Uudessa yleiskaavassa metroaseman vieressä onkin tehokkainta asuntovaltaista A1-aluetta. Yleissuunnitteluosaston selvityksessä ”Korkea rakentaminen Helsingin esikaupunkialueilla”, on juuri Roihupelto esitetty yhtenä paikkana, jonne korkeaa rakentamista voisi toteuttaa. Yleiskaavan alkuvaiheen visiokuvissa oli Roihupeltoon soviteltu jämeriä kaupunkikortteleita, joissa kantakaupunkimaisia taloja ja niiden katutasossa muuntojoustavaa pienteollisuus-, työpaikka- ja liiketilaa. Nämä ideat olisi otettava nyt käyttöön.
7. Allekirjoitukset
Helsingissä 22.3.2018
Myllypuro-Seura ry
Marita Manninen, puheenjohtaja
Matti Toivanen, varapuheenjohtaja