Pääterveysasema Myllypuroon keväällä 2012

452
paaterveysasemanpaikka_2.jpg
paaterveysasemanpaikka_2.jpg

Pääterveysasema sijoittuu taustalla näkyvään metsikköön liikuntamyllyn Kontulan puoleiseen päätyyn.

Terveysasema palaa Myllypuroon keväällä 2012 pääterveysasemana

Ylihoitaja Merja Laurila Itäkeskuksen terveysasemalta selvitti Myllypuro-Seuran kevätkokouksessa 23.3. terveysasemanhankkeen nykytilannetta. Uutta pääterveysasemaa suunniteltiin ensin ostarin yhteyteen, metrosairaalan yhteyteen ja viimeksi liikuntamyllyn pohjoispäähän metroradan ja Kehä I:n väliselle alueelle, jossa toimii nykyisin seurakunnan järjestämä ruoanjakelupiste. Kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta luovuttiin ja Itäkeskuksen toiminnot tullaan siirtämään liikuntamyllyn pohjoispäähän rakennettavaan uuteen pääterveysasemarakennukseen keväällä 2012. Valtuusto ja terveyslautakunta pitävät tärkeänä hankkeen aikataulussa pysymistä ja ensimmäiset työt alueella toivottavasti alkavat loppuvuodesta puiden kaadolla, kertoi Laurila.

Terveysaseman aikaisemmat vaiheet

1970-luvulla Myllypuron terveysasema sijaitsi Puotinharjussa kerrostalossa tavallisiksi asunnoiksi suunnitelluissa tiloissa, joista toiminta siirtyi uudelle Itäkeskuksen terveysasemalle Kauppakeskuksen valmistuttua v. 1994. Myllypuroon oli kuitenkin suunnitelmissa rakentaa oma terveysasema sairaalaa vastapäätä Myllymatkantien toisella puolella olevalle kallioalueelle. Kallioalue todettiin kuitenkin maisemallisesti liian arvokkaaksi alueeksi rakentamiselle. Hankkeesta luovuttiin. Myllypuron alueen terveysaseman suunnittelu käynnistettiin terveyslautakunnan päätöksellä uudelleen vuonna 1991 kesällä ja aseman tuli valmistua jo samana vuonna ja olla käyttöön otettavissa 1.12.1991. Terveysasema sijaitsi Myllypuron sairaalan yhteydessä, totesi Merja Laurila.

Myllypuroon suunniteltiin omaa sosiaali- ja terveystaloa

Syksyllä 2001 myllypurolaiset järjestöt ottivat ilolla vastaan Myllypuron keskuksen asemakaavan muutosluonnoksen. Oman sosiaali- ja terveystalon suunnitelmat ostoskeskuksen viereen koettiin positiivisena asiana sillä olivathan terveysaseman tilat sairaalan yhteydessä koettu ahtaiksi ja sekaviksi. Tulevaan sosiaali- ja terveystaloon toivottiin sijoitettavaksi myös riittävät, monipuoliset ja kauan kaivatut kokoontumistilat alueen asukkaille ja järjestöille ja mahdollisesti auditorio yleisötilaisuuksille, valaisee asiaa Myllypuro-Seuran puheenjohtaja Marita Manninen.

Terveysaseman siirto Itäkeskuksen terveysaseman yhteyteen

Mutta sitten toukokuussa 2002 myllypurolaiset saivat lukea Helsingin Sanomista miten palvelukeskuksen rakentamisesta ollaan luopumassa ja terveyspalvelut ollaan siirtämässä Itäkeskukseen ja sosiaalipalvelut mahdollisesti Kivikkoon.

Manninen jatkaa, että tästä seurasi järjestöjen ja asukkaiden useiden vuosien mittainen taistelu oman terveysaseman puolesta tilaisuuksia ja mielenilmauksia järjestämällä. Mutta sitkeä taistelu ei tuottanut tulosta vaan terveys- ja neuvolapalvelut siirrettiin Itäkeskuksen terveysasemalle kesällä 2006. Myllypurolaisten terveyspalveluiden käyttäjien mielestä siirtopäätöstä pidettiin suurena pettymyksenä.

Paluu takaisin Myllypuroon

Nyt sitten ollaan palaamassa vuosien ns. evakkomatkan jälkeen takaisin Myllypuroon. Uusien tilojen vaatiminen, saaminen ja nyt sitten takaisin palaaminen on sekin vaatinut rutkasti aktiivista kansalaistoimintaa, toteaa Manninen.

Uuden pääterveysaseman käyttäjät

Mutta nyt sitten tässä vaiheessa, kun hankesuunnitelma on hyväksytty, voidaan tarkastella, että ketkä uutta pääterveysasemaa käyttävät ja mitä toimintoja sinne tulee.

Laurila kertoo, että uuden pääterveysaseman, joka on suunniteltu toimimaan myös opetusterveysasemana, käyttäjiksi tulevat Myllypuron ja Vartiokylän peruspiirien ja Helsinkiin liitetyn Länsi-Sipoon liitosalueen asukkaat. Liitosalueella asuu noin kaksituhatta asukasta ja väkimäärän lisääntyessä heidän terveyspalveluidensa saatavuus tulee uuteen tarkasteluun. Lisäksi sinne muuttavat hammashuollon puolelta Myllypuron ja Vartiokylän ala-asteiden toiminnot sekä Itäkeskuksesta kahden hammaslääkärin toiminnot. Myllypuron sairaalan hammashuolto jää sairaalan potilaiden käyttöön ja sillä on mahdollisuuksia saada tukipalveluita pääterveysasemalta. Myllypuron peruspiirin kotihoidon kaksi ryhmää jää sairaalan tiloihin ja Vartiokylän peruspiirin kotihoidon neljä ryhmää muuttavat uusiin tiloihin.

HUS -laboratoriolle on tulossa noin 700 m2 tilat. Itäkeskuksessa toimii tällä hetkellä Helsingin toiseksi vilkkain laboratorio tiloissa, joihin ei ole ollut mahdollista sijoittaa riittävää määrää näytteenottopisteitä. Joten näytteenotto on joskus ruuhkaista. Itäkeskuksen näytteenoton helpottamiseksi, ennen Myllypuroon siirtymistä, on suunnitteilla saada sovitetuksi Itäkeskukseen kaksi uutta näytteenottopistettä. Sen lisäksi Kontulan laboratoriopalveluiden siirtämistä tulevaisuudessa uudelle pääterveysasemalle selvitellään HUS-Labin puolella.

Kulosaaressa toimiva psykiatrinen päiväsairaala, joka toimii klo 8 – 14 välillä, siirtyy myös Myllypuroon uuden pääterveysaseman neljänteen kerrokseen.

Uuden pääterveysaseman kokoontumistilat

Uuden rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja omalla sisäänkäynnillä suunnitellaan neuvottelu- ja kokoustilaa niin pääterveysaseman omaan käyttöön kuin myös myllypurolaisille asukastapahtumien tai vastaavien järjestämiseen. Tilaan arvioidaan mahtuvan noin 120 henkilöä ja kokoontumistila sisältää pienen keittiötilan. Virastojen ja laitosten käytössä olevien tilojen käyttöä suunnitellaan parhaillaan asiaa työstävässä palveluverkkotyöryhmässä, jonka asukastilaisuus pidetään Myllypuron ala-asteella 30.3.2009 klo 18 alkaen, kertoo Laurila tila-asiasta.

Tuleeko pääterveysaseman yhteyteen riittävästi paikoitustilaa?

Pääterveysaseman viereen suunnitellut ja myöhemmin rakennettavat liikerakennukset tarvitsevat kaavan mukaan 300 autopaikkaa, joista alkuvaiheessa n. 80 rakennetaan (2. kellariin) terveysaseman maanalaisiin kerroksiin rakennettavaan parkkihalliin ja terveysaseman asiakas- ja henkilökuntakäyttöön rakennetaan n. 50 autopaikkaa. Tuleeko tämä määrä riittämään, se nähdään varmasti aikanaan.

Teksti ja kuva: Markku Hämäläinen