Myllypuro-seuran säännöt

1614

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Myllypuro-Seura ry.
Sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on Myllypuro.

2. Yhdistyksen tarkoituksena on
-kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten
erityispiirteiden pohjalta,
-elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden
lisääminen,
-kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja
omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen
ja edistäminen.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
-toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon
kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon,
-tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille,
-toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
-seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee
siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
-harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja
kustannustoimintaa,
-edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä
luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista,
-harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa,
-ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja,
-järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita
kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja
opintoretkiä,
-järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa
koskevista asioista,
-toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton,
Helsingin kaupungin ja kotiseututyön aluejärjestön (HELKA) kanssa.
Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan
avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten
tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa
toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä
kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia
ja rahankeräyksiä.

3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta
yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen jäseniä ovat:

  1. varsinaiset jäsenet
  2. yhteisöjäsenet
  3. kannattajajäsenet ja
  4. kunniajäsenet.
    Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt,
    yhteisö- ja kannattajajäseniä oikeuskelpoiset yhteisöt.
    Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
    Varsinaiset-, yhteisö-, ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus,
    kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
    Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen
    ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä
    tavalla tukeneita henkilöitä.
    Varsinaiset-, yhteisö- ja kannattajajäsenet maksavat vuosittain
    vuosikokouksen erikseen jäsenryhmille määräämän jäsenmaksun.
    Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan
    alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.
    Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä
sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa
taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen
suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa
valitut puheenjohtaja ja kaksi – kahdeksan muuta varsinaista jäsentä
sekä nolla – kahdeksan varajäsentä. Hallituksen toimikausi on
vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten
toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä puolet on
vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus määrätään
arvalla.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin
päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen
nimen.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine
asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä tammi- toukokuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan
osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää
tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella- ja
yhteisöjäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenillä
on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen
päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään
seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla
kirjeillä, sähköpostilla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä.

11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien
lausunto
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä
liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten
tilalle
9) valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja
varatoiminnantarkastajaa
10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään
sen varat samaan tarkoitukseen.
Mikäli yhdistyksellä on museo tai arkisto, huolehditaan arkiston,
museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä jonkun
oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen
viimeinen kokous päättää.