Myllypuron uuden puisen kaupunkikylän (keltainen alue numero 3) alueelle tulee uusia katuja ja raitteja yhteensä noin 2,4 kilometriä. Lisäksi alueelle tulee kaksi puistoa. Suunnitelmia esiteltiin myllypurolaisille 20.1.2009. Mielipiteet suunnitelmiin voi ilmaista 31.1.2009 mennessä.
Ratasmyllyntietä Itäkeskuksen suuntaan mentäessä oikealle eli vesitornin puolelle tulevat:
-
Ratasmyllyntien suuntainen Höyrymyllynkuja ja vesitorninmäelle suorakaiteen muotoinen Valssimyllynkatu ja siitä erkaneva Valssiparinkuja.
- Ratasmyllyntien ja Myllynsiiven välinen polku on saanut nimekseen Myllylääninpolku.
Ratasmyllyntielle vesitornin kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Kiertoliittymästä alkaen Ratasmyllyntien vasemmalle puolelle sijoittuvat:
-
Mamsellimyllynkatu, joka jatkuu aina Myllyväenkadulle, joka alkaa alhaalta suunnilleen metrotunnelin suuaukon kohdalta Ratasmyllyntieltä ja jatkuu kohti täyttömäkeä.
- Ratasmyllyntieltä erkanee Myllyväenkadun ylämäen puolella lyhyt Ryynimyllynkatu, joka ulottuu Mamsellimyllynkatuun.
-
Mamsellimyllynkadun länsipäästä (liikenneympyrästä) alkaa Ratasmyllyntien vasenta laitaa myötäilevä Ratasmyllynraitti, joka jatkaa vielä jonkin matkaa Myllyväenkadun ja Ratasmyllyntien risteyksen ohi metrovarikon suuntaan.
Toinen liikenneympyrä sijoittuu puhelinyhtiön entisen varaston ja sen pohjoispuolella olevan kallion väliselle, nykyisin tyhjillään olevalle alueelle.
Mamsellimyllynkadun, Myllyväenkadun ja Ryynimyllynkadun rajaamalle alueelle sijoittuu vesiaiheinen Myllyväenpuisto. Toinen puisto, Korkavuorenkallionpuisto, sijoittuu alueen koillisosaan nykyisen rivitaloasutuksen eteläpuolelle.
Puisen kaupunkikylan kadut ja puistot.pdf.
Mansellimyllykadun nimi ja sen alkuperä aiheuttivat esittelytilaisuudessa hiukan keskustelua. Internetistä löytyy seuraavanlaista tietoa erilaisista tuulimyllyistä. Tiedot ovat seuraavalta internetsivulta.
Tuulimyllyt:
Vesimyllyjen tapaan on tuulimyllyjäkin kolme eri tyyppiä. Vanhin niistä on jalkamylly (varvas- eli konttimylly). Nimitys tulee myllyn huomiota herättävästä jalkarakenteesta. Tämä ristikkäisten hirsien muodostama ja usein suurilla kivillä tuettu jalusta kannattelee myllyrakennusta, jonka sisällä jauhinkivipari sijaitsee.
Jalka- eli varvasmylly. Piirt. Pirkko-Liisa Surojegin. – Kansanperinteen sanakirja 1979, 502.
Jalkamyllyä nuorempi ja tehokkaampi malli on harakkamylly. Nimitys tulee pitkäpyrstöistä lintua muistuttavasta myllyn kokonaishahmosta. Edellisestä mallista tämä eroaa siinä, että jauhinkiviä, joita on tavallisesti kaksi paria, varten on rakennettu maahan tukeutuva huone. Näin ollen vain myllyn yläosa siipirattaineen on käännettävissä pyrstöstä vastatuuleen alaosan pysyessä paikallaan.
Harakkamylly. Piirt. Pirkko-Liisa Surojegin. – Kansanperinteen sanakirja 1979, 60.
Nuorin tuulimyllyistä on hollantilais- eli mamsellimylly. Se muistuttaa jossain määrin hahmoltaan pitkää, alaspäin levenevään hameeseen pukeutunutta 1800-luvun säätyläisneitoa, mamsellia (ra. mademoiselle). Tämä tyyppi jopa neljine jauhinkivineen ja vaihteistorattaineen oli tuulimyllytekniikan huippusaavutus. Se levisi meillä ennen muuta rannikkokaupunkeihin ja sijoitettiin niiden kallioisille lähimäille.
Mamsellimylly. Piirt. Pirkko-Liisa Surojegin. – Kansanperinteen sanakirja 1979, 265.